Vieraskolumni

Erään kansansuosikin tarina

On vuosi 2012. Siniristiliput liehuvat horisontissa vaalipäivän kunniaksi. Suomella on toden totta syytä juhlaan, sillä nyt järjestettävät presidentinvaalit ovat ensimmäiset vapaat vaalit Terässuomalaisten vallankumouksen jälkeen.
Nina Sarell
26.4.2011

Äänestystulos on selkeä. Eniten ääniä saa Terässuomalaisten vallankumousjuntan johtohahmo, Simo Toimi. Toimi on noussut valtavaan kansansuosioon vapautettuaan maan diktatuurista, jota kolmen pöhöttyneen valtapuolueen vanhat homenokat pitivät yllä monen vuosikymmenen ajan, korruption raivotessa, toinen toistaan epäilyttävämpien tuppeensahattujen lautakasojen kohoillessa päättäjien omakotitalorakennuksilla.

Voitto ei tullut helpolla. Toimi on entinen sissijohtaja, joka lietsoi sisällissodan aikana kansaa kapinaan suurimmissa kaupungeissa. Diktaattori Arja Talonen kuitenkin lähetti kansalliskaartin vangitsemaan Toimin, ja hän istui Sörnäisten vankilassa seitsemän vuotta. Kun Toimi vapautui, hän lähti Eurooppaan ottamaan oppia äärioikeistolaisista liikkeistä. Palattuaan hän piiskasi Terässuomalaiset ennenkuulumattomaan iskuun, ja vuonna 2011 vallankumouksesta tuli totta. Lehtikuvissa nähtiin vapautuneesti virnistävä Simo Toimi, ja kansa rynni kaduille polttamaan EU:n lippuja ja riistämään alas ruotsinkielisiä katukylttejä. Suomi oli vihdoinkin suomalaisten.

***

Presidentinvaalien tuloksen selvittyä Eurooppa ilmaisee huolestuneisuutensa Suomen poliittisesta kehityksestä. Terässuomalaiset ovat tähänkin saakka änkyröineet ehtimiseen, eivätkä suhtaudu lainkaan myötämielisesti esimerkiksi eurooppalaisten oleskeluun Suomen maaperällä. Ulkomaisten yritysten elämä Suomessa on jo käytännössä mahdotonta, ja rajoja lyödään kiinni. Brysselissä vaalitulosta yritetään hätäpäissään väittää neuvostotyyliseksi huijaukseksi, mutta kansainvälisten tarkkailijoiden mukaan vaalit ovat kaikilla mittareilla läpinäkyvät ja demokraattiset. Takametsien kansa on puhunut. Sivistynyt Eurooppa vääntää itkua.

Protestiksi EU evää maataloustukiaiset suomalaisilta maanviljelijöiltä ja määrää lopulta koko Suomen kauppasaartoon. Nato-joukot alkavat väijyä Terässuomalaisia Pohjois-Suomessa, ja joukkoon liittyvät myös työttömiksi jääneet maanviljelijät, joita ottaa päähän aivan yhtä lailla. Suomi on käytännössä sisällissodassa. Talous romahtaa, ja kaupasta saa enää hedelmäpusseja ja joskus nauriita. Raharikkaat käyvät voiostoksilla Haaparannassa, ja mustan pörssin kauppa kukoistaa. EU:n ja Suomen välinen konflikti saadaan kuriin vasta, kun Ruotsin kuningas saa naapurin kahinoinnista tarpeekseen ja ajaa Viking Linella Helsinkiin rauhanneuvotteluihin.

Hankalat ajat ryvettävät myös Simo Toimin imagoa. Puolueen sisällä ei pidetä hänen itsevaltaisesta johtamistyylistään, ja kansalaiset penäävät, mitä tapahtui lupauksille paremmasta elämästä, hyvästä toimeentulosta ja tasa-arvosta. Toimi syyttää EU:ta, mutta kukaan ei jaksa enää kuunnella samaa vanhaa selitystä. Oppositio nostaa päätään. Toimi häviää vuoden 2018 vaalit.

***

Häviön ällistyttämä Toimi on äreä kuin perätuhtoon ammuttu merirosvolaiva. Hän alkaa keskittää valtaa Terässuomalaisissa yhä enemmän itselleen, kunnes hän on käytännössä puolueen yksinvaltias. Merkittävä osa Terässuomalaisia voimahahmoja — muun muassa maahanmuuttopolitiikan uudistanut Busse Talla-laho ja raamikas naisvaikuttaja Pirkko ”Pike” Kelomaa äänestävät jaloillaan, koska heidän mielestään Toimi on enää pelkkä vallan perään kuolaava äkäpussi ja Terässuomalaiset — sellaisena kuin he puolueen muistavat — muisto ihanasta menneisyydestä.

Toimi häviää vielä seuraavatkin vaalit. Hänelle naureskellaan lehdistössä: itsevarmasti virnistelevästä messiaasta on tullut presidentinvaalien varma häviäjä, ja huono sellainen. Toimi saa tarpeekseen. Hän ryhtyy kaveeraamaan valtapuolueen johtajan kanssa — joka sivumennen sanoen on melkoinen vekkuli —, ja onnistuu keplottelemaan Terässuomalaiset vahvempaan asemaan parlamentissa. Sitten hän supsuttaa valtapuolueen kepuliveikolle, että eiköhän vähän muuteta tuota vaalilakia. Niin tehdään.

Toimi aloittaa imagonrakennustalkoot. Kampanjaväreiksi otetaan muodikkaat, helposti lähestyttävät pinkki ja fuksia inflatoituneen sini-kelta-valkotrion sijaan. "Olisihan minun pitänyt tajuta jo aikoja sitten, että sinikeltaisesta tulee mieleen Ruotsi!" Toimi oivaltaa ja läiskäyttää otsalla kämmeneensä. Entiset palopuheet vaihtuvat rauhanviestiksi. Vaalikampanjassa soitetaan John Lennonia ja puhutaan rakkaudesta. Ihmiset eivät vain ole aivan vakuuttuneita — Simo Toimi ja ällöttävän vaaleanpunainen rakkauskampanja?

Uunotus ei toimi. Toimi saa kaikkien aikojen alhaisimman äänimääränsä, 38 prosenttia äänistä. Mutta tällä kertaa se ei haittaa. Kiitos parahultaiseksi peukaloidun vaalilain, se riittää. Jytky on täällä taas.

***

Toimi on ehdolla seuraavissakin vaaleissa, edelleen muuttuneena miehenä. Kampanja on yhtä rauhaa ja solidaarisuutta. Varmistaakseen voittonsa hän veljeilee luterilaisen kirkon kanssa, josta kaikki uudistusmieliset ovat kadonneet jo vuosikausia sitten ja jättäneet kirkon raunioille joukon äkäpäisiä, helvetin tulella pelottelevia konservatiiveja. Toimi asettuu tukemaan kirkon vaatimaa lainmuutosta, ja yhteisvoimin Suomeen saadaan puskettua läpi täydellinen aborttikielto. Vaalit päättyvät Toimin voittoon taas kerran.

Nyt Toimi alkaa päästä vauhtiin toden teolla. Hän ei enää jaksa piitata demokratian perussäännöistä, vaan häärää omiaan ja tekee omavaltaisia päätöksiä eduskunnan selän takana. Aika on viimein tullut kypsäksi Toimin pitkäaikaiselle unelmalle. Jytky IV:n valmistelut on tehty.

Perustuslaki kieltää Toimin asettumisen uudelleen ehdolle presidentinvaaleissa. Ei kiellä pitkään. Periaatteessa kaikki valtainstituutiot ovat tukevasti Toimin tossun alla. Korkeimpaan oikeuteen ja vaalilautakuntaan on valittu kosolti porukkaa, joka tunnustaa Terässuomalaisten pinkki-fuksiaa väriä. Korkein oikeus päättää, että presidentin suora uudelleenvalinta täytyy tehdä mahdolliseksi, koska lain kohta on ”nykytilanteen huomioon ottaen” soveltumaton.

***

Tie jatkokauteen on auki. Toimi jatkaa korkeimman oikeuden ja vaalilautakunnan ylimpien virkamiesten työuraa. Sitten hän ryhtyy odottelemaan vaaleja hyvillä mielin. Helsingin katukuvassa avautuvat valtavat banderollit, joissa komeilee Toimin leveästi virnistävä naama. "Toimi toimii! Ei muuta kuin lisää voittoja vain!" Mainoslauseet julistavat. Yliopisto-opiskelijat valjastetaan kaduille Terässuomalaisten vaalimainospaitoihin sonnustautuneina.

Kun Toimi pitää puheen, kaikki televisiokanavat Ylestä Subiin pakotetaan tuuttaamaan puhe ulos samanaikaisesti. Kun kansa yrittää järjestää vastamielenosoitusta, poliisi pistää mellakka-aidat pystyyn. Menkäähän jo siitä, tässä maassa ei suvaita rauhanhäiritsijöitä, poliisipäällikkö komentaa megafonin välityksellä. Moni lannistuu ja lähtee kotiin. Vaalit on jo käyty ja äänestykset äänestetty. Uurnille meneminen olisi ajanhukkaa.

Perussuomalaisten historiallinen vaalivoitto on herättänyt epävarmuutta ja melko mielikuvituksellisiakin uhkakuvia siitä, miten politiikka muuttuu. Mutta ei syytä huoleen: kävi miten kävi, niin yllä olevalta tarinalta tulemme kyllä välttymään. Se on yksinkertaisesti liian villi. Näin voi käydä ainoastaan Nicaraguassa.

Nina Sarell on vapaa kirjoittaja, joka odottaa Nicaraguassa Jytky numero nelosta saapuvaksi marraskuun presidentinvaaleissa. Kepan verkkokolumneissa esitetyt mielipiteet ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Kepan virallista kantaa.