Vieraskolumni

Biopolttoaineet eivät ole ratkaisu ilmastonmuutokseen

Maailman pitäisi katsoa peiliin ja pohtia todellisia ratkaisuja ilmastonmuutoksen suitsimiseen. Biopolttoaineet eivät sitä tarjoa.
Vandana Shiva
11.3.2008

IPS -- Ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta ei enää kiistä juuri kukaan, mutta keinot sen hillitsemiseksi ovat surkean riittämättömiä.

Tarvitaan konkreettisia muutoksia tuotanto- ja kulutustapoihin. Globalisaatio on kasvattanut sekä tuotantoa että kulutusta, ja samalla se on lisännyt hiilidioksidipäästöjä.

Maailman kauppajärjestön WTO:n säännöt kaupan vapauttamisesta pakottavat maat yhä suurempien päästöjen tielle. Maailmanpankin luotonanto valtateiden ja lämpövoimaloiden rakentamiseen sekä teolliseen maatalouteen ja yritysten laajentamiseen vaikuttaa samoin.

Vastuu kuuluu myös Cargillin ja Wal-Martin kaltaisille jättiyrityksille. Cargillilla on tärkeä rooli soijaviljelmien levittämisessä Amazoniaan ja palmuöljyplantaasien raivaamisessa Indonesian sademetsiin.

Hiilidioksidipäästöt kasvavat, kun metsää poltetaan peltojen tieltä ja sademetsien sekä turvesoiden muodostamat valtavat hiilinielut hävitetään. Wal-Mart-kauppaketjun hankinnat kaukomaista taas lisäävät kuljetuksessa syntyviä päästöjä.

Kasvihuoneilmiön hillintä edellyttää huomion keskittämistä niihin tekoihin ja tekijöihin, jotka ovat johtaneet nykytilanteeseen.

Tekoihin kuuluu luopuminen ekologisesta maataloudesta ja paikallisesta ruoantuotannosta. Tekijöitä ovat maailmanlaajuinen maatalousbisnes, WTO ja Maailmanpankki.

Teko on myös vähäpäästöisten paikallistalouksien tuhoaminen ja niiden korvaaminen kuhisevilla suurkaupungeilla. Suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat rakennuttajat ja rakennusyhtiöt.

Teko on niin ikään uusiutuvaan energiaan ja joukkoliikenteeseen perustuvan kestävän kuljetusjärjestelmän vaihtaminen yksityisautoiluun. Tekijöitä ovat öljy-yhtiöt ja autonvalmistajat.

* * *

Kioton sopimus ei kajonnut siihen, miten päästöjä lisäävä toiminta lopetetaan tai kuinka saastuttajat pannaan maksamaan, vaikka periaatteet sille laadittiin jo Rion ympäristöhuippukokouksessa 1992.

Sen sijaan Kioto loi päästökaupan, joka palkitsee saastuttajia myöntämällä niille oikeuksia ilmakehän tärvelemiseen ja mahdollisuuden käydä kauppaa niillä.

Päästökaupan arvo on nyt noin 20 miljardia euroa ja sen arvioidaan paisuvan 660 miljardiin. Hiilidioksidipäästöt jatkavat kasvuaan, samoin saastuttavan teollisuuden voitot.

* * *

On virhe yrittää ratkaista ilmastonmuutosta biopolttoaineilla, jotka valmistetaan maissista, soijasta, palmuöljystä ja jathropa-puusta.

Biomassasta saatavat polttoaineet ovat edelleen maailman köyhien tärkein energianlähde: ruoanvalmistuksessa tarvittava energia otetaan syömäkelvottomasta biomassasta, kuten lehmänlannasta tai rehu- ja palkokasvien varsista sekä kylien yhteismetsistä.

Teolliset biopolttoaineet sen sijaan tuotetaan lähinnä köyhien ruoasta, joka muunnetaan lämmöksi, sähköksi ja kulkuneuvojen polttoaineeksi.

Nestemäiset biopolttoaineet, varsinkin etanoli ja biodiesel, ovat nopeimmin kasvavia tuotannonaloja, joilla pyritään korvaamaan fossiilisia polttoaineita. Esimerkiksi Yhdysvaltain presidentti George W. Bush allekirjoitti joulukuussa lain, jonka mukaan 137 miljardia litraa bensiiniä tulee korvata biopolttoaineella vuoteen 2022 mennessä.

Päätös kasvattaa viljan kysyntää ja aiheuttaa vääjäämättä ruoan hinnan nousua, josta köyhät kärsivät eniten. Soijan, maissin ja palmuöljyn muuntaminen nestemäiseksi polttoaineeksi voi kaiken lisäksi pahentaa ilmasto-ongelmia ja hiilidioksidikuormitusta.

* * *

Metsien hävittäminen tuottaa YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAOn arvion mukaan 25-30 prosenttia kasvihuonekaasuista. Biopolttoaineplantaasit voisivat esimerkiksi nielaista 98 prosenttia Indonesian sademetsistä vuoteen 2022 mennessä.

Wetlands International -järjestön mukaan Kaakkois-Aasian turvesoiden hävittäminen tuottaa kahdeksan prosenttia maapallon hiilidioksidipäästöistä. Delft Hydraulics -yhtiö taas laskee, että palmuöljytonnin tuotannossa syntyy 30 tonnia hiilidioksidia eli kymmenkertaisesti öljyntuotantoon verrattuna.

Vaikka Kioton sopimus esitteleekin biopolttoaineita puhtaan kehityksen mekanismina, ne aiheuttavat ilmaston lämpenemistä, jota niiden pitäisi estää.

Biomassan muuntaminen nestemäiseksi polttoaineeksi kuluttaa myös enemmän fossiilista polttoainetta kuin se korvaa.

Yhdysvallat aikoo käyttää 20 prosenttia maissistaan tuottaakseen 19 miljardia litraa etanolia, joka korvaa 1 prosentin sen öljynkulutuksesta. Koko maissisato riittäisi korvaamaan 5 prosenttia öljystä. Valinta ei siis tarjoa ratkaisua öljyn kalleuteen eikä ilmastokaaokseen.

Samalla kun virheelliset ratkaisut pahentavat ilmastokriisiä, ne myös syventävät ja levittävät eriarvoisuutta, nälkää ja köyhyyttä.

Kirjoittaja on intialainen tutkija ja aktivisti, joka on erikoistunut naisten oikeuksiin ja ympäristökysymyksiin. Kepan verkkokolumneissa esitetyt mielipiteet ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Kepan virallista kantaa.