Vieraskolumni

Aktivismia kiväärinpiippujen edessä

Kambodzhan tunnetuimman ympäristöaktivistin surma on muistutus siitä, että luonnon ja köyhien ihmisten puolustaminen on maan yksi vaarallisimmista ammateista.
Timo Kuronen
14.5.2012

Muutamaa päivää ennen vappua kambodzhalaiset järjestöt viestittivät, että yksi maan tunnetuimmista aktivisteista, Natural Resource Protection Group -järjestön johtaja Chut Wutty oli ammuttu läntisessä Koh Kongin maakunnassa. Media heräsi nopeasti, ja seuraavan päivän Phnom Penh Postissa Chut Wuttyn surmaa ja sen seurauksia puitiin kolmella pääuutissivulla.

Wutty ja kaksi Cambodia Daily -lehden toimittajaa olivat kohtalokkaana päivänä olleet matkalla kohti kiinalaisyritys MDS Import Export Companyn rakentamaa Stung Atain patoa. Paikalliset ihmiset ja Wuttyn järjestö epäilivät, että padon allasalueen hakkuiden lisäksi yritys hakkasi laittomasti metsää paljon laajemmalla alueella armeijan ja metsäviranomaisten suojelemana.

Eräällä tarkastuspisteellä sotilaspoliisi oli ampunut kohti autossa ollutta Wuttya, kun tämä oli kieltäytynyt luovuttamasta kameraansa työmaan vartijoille. Myös kyseisen sotilaspoliisin kerrotaan kuolleen, joko autosta kimmonneista luodeista tai oman käden kautta. Lehtimiehet oltiin pidätetty.

***

Chut Wutty on tunnetuin surmattu kambodzhalaisaktivisti sitten vuoden 2004, jolloin ammattijärjestöjen keulahahmo Chea Vichea ammuttiin Phnom Penhissä keskellä kirkasta päivää. Poliisi ja armeija käyttävät jatkuvasti kovia otteita hajottaakseen työläisten ja paikallisten ihmisten mielenosoituksia — niihin liittyvistä kuolemantapauksista raportoidaan vuosittain.

Viimeksi helmikuussa Bavetin kaupunginjohtaja ampui ja haavoitti kolmea tekstiilityöläistä, kun tuhansien työläisten joukko vaati parempia palkkoja ja työoloja. Kaupunginjohtajaa ei olla vieläkään pidätetty.

Kambodzhalaisen ihmisoikeusjärjestö Licadhon mukaan varsinkin maakysymyksiin liittyvät protestit ja väkivalta ovat lisääntyneet. Viimeisen puolen vuoden aikana järjestö on dokumentoinut Wuttyn tapauksen lisäksi viisi muuta ampumisvälikohtausta, joissa on haavoittunut 19 ihmistä. Jokaisella kerralla ampujina ovat olleet sotilaspoliisit, jotka on palkattu suojelemaan yksityisten yritysten maata tai toimintaa.

***

Maasta onkin tullut lyhyessä ajassa Kambodzhan yhteiskunnan kipupiste. Vuosikymmen sitten paikallisia protesteja ja kansainvälistä kritiikkiä herätti yksityisten firmojen ja armeijan tekemä metsien parturointi. Sekä luvallisesti että pimeästi hakattu puu meni suoraan ulkomaille, usein Vietnamin huonekalutehtaille.

Vuonna 2001 Kambodzha sai uuden maalain, jonka mukaan valtion omistama maa oli joko julkista tai yksityistä. Lain oheen säädetty asetus taloudellisista maankäyttöoikeuksista (Economic Land Concession, ELC) on johtanut siihen, että valtio jakaa "yksityismaitaan" kotimaisten ja ulkomaisten yritysten käyttöön nimellistä korvausta vastaan vuosikymmeniksi. Yritys saa mukavan windfall-tulon, jos se hakkaa ensin luonnonmetsän pois ja käyttää sitten aluetta plantaasiviljelyyn.

Huhtikuussa 2010 Kambodzhan maatalousministeriö raportoi, että 85 yrityksen ELC:t kattoivat noin miljoona hehtaaria. Licadhon mukaan viime vuonna ELC-ala lisääntyi peräti 800 000 hehtaarilla ja on nyt jo 2,2 miljoonaa hehtaaria eli 12 prosenttia valtion pinta-alasta. Kaivosvaltaukset mukaan luettuina yksityisyritysten käsissä lienee jo viidennes Kambodzhasta.

Kymmeniä tuhansia viljelijäperheitä on pakkosiirretty mailtaan ja ELC:t ovat vaikuttaneet useiden satojen tuhansien muidenkin ihmisten elämään, esimerkiksi estämällä ruoan keräämisen metsistä.

***

Näiden lukujen valossa on helppo ymmärtää, että maan köyhimmillä alueilla ihmisten mitta on tullut täyteen ja yrityksiä vastustetaan entistä kiivaammin.

Suomi ja Saksa rahoittavat Kambodzhassa maarekisteröintihanketta, mutta kriitikoiden mukaan apu on mennyt vain suhteellisen vakaiden maanomistusolojen alueille. Maailmanpankki vetäytyi aloittamastaan hankkeesta arvioinnin jälkeen vuonna 2009, sillä maan hallitus ei ollut halukas ratkaisemaan kiistanalaisten alueiden maanomistuskysymyksiä.

Haluttomuuteen lienee vaikuttanut se, että pääministeri Hun Senin lähipiiriin kuuluvat poliitikko- ja bisnesperheet kontrolloivat suurinta osaa Kambodzhan maakeinottelusta. Global Witness -järjestö teki maakytköksistä tulenaran selvityksen muutama vuosi sitten.

***

Viikko vapun jälkeen kambodzhalaiset viestimet ilmoittivat pääministeri Hun Senin allekirjoittaneen määräyksen, joka pysäyttää uusien maakonsessioiden myöntämisen. Myös entiset ELC:t joutuvat hallituksen mukaan uuteen syyniin — luvat voidaan evätä väärin toimineilta yrityksiltä.

Wuttyn surman aiheuttama poru näyttää pätevältä syyltä pistää jarru maanvaltauksille. Toisaalta YK:n ihmisoikeusraportoija vieraili Kambodzhassa viime viikolla, ja maan paikallisvaalit ovat muutaman viikon kuluttua. Ehkä syynä pääministerin määräykseen olikin pelko Kambodzhan Kansanpuolueen suosion murenemisesta.

***

Vielä takaisin Chut Wuttyyn. Hän oli ollut pettynyt jopa kansainvälisten metsänsuojelujärjestöjen toimintaan. Australialaisen tutkijan Sarah Milnen mukaan suojelujärjestöt sulkivat silmänsä laajoilta laittomilta hakkuilta pitääkseen suhteet Kambodzhan hallitukseen ja rahoittajiin kunnossa, ja saadakseen hattuihinsa sulan jonkun pienen suojellun alueen pelastamisesta.

Wuttyn järjestö oli kiireinen, koska paikalliset ihmiset eivät juurikaan saaneet apua muilta järjestöiltä. Wuttyn ansiosta maan parhaita metsiä Prey Longissa ja Cardamom-vuorilla uhkaavat hakkuut ovat saaneet näkyvyyttä Kambdodzhan mediassa. Hän on motivoinut kyläläisiä suojelemaan alueidensa luonnonvaroja tehokkaammin kuin kukaan toinen kambodzhalaisaktivisti.

Vaikka Wutty joutui kiväärin tulilinjalle, ja häntä on vaikea korvata, Sarah Milnen mukaan Wuttyn perintö elää. Wuttyn kanssa työskennellyt kyläläinen oli kertonut Milnelle: "Chut Wuttyn sydän on mennyt, mutta tuhannet muut Wuttyn sydämet ovat vielä hengissä. Emme pelkää niitä, jotka tappoivat Wuttyn... emme ole koskaan pelänneet heitä."

Kirjoittaja toimii Kepan kehityspoliittisena työntekijänä Mekongin alueella. Kepan verkkokolumneissa esitetyt mielipiteet ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Kepan virallista kantaa.