Afganistan on monille naisille helvetti

Yli 87 prosenttia afgaaninaisista kokee väkivaltaa elämänsä aikana. Suomen tehokkain vaikuttamiskeino Afganistanin naisten asemaan on kehitysapu.
Maria Lohela
23.9.2013

Otsikko ei ole omani. Lainasin sen Iltalehden verkkosivuilla 16.3.2012 olleesta uutisesta, koska se on suora, ravisteleva ja uudempien tietojenkin valossa mitä ilmeisimmin edelleen erittäin totta. Afganistanin naisten lohduton tilanne on kuitenkin hiipunut hieman taka-alalle uusien levottomuuksien eri puolilla maailmaa viedessä suurimman mediahuomiomme.

Väkivallan alla eläminen ei ole Afganistanissa ainoastaan kaikkein köyhimpien ja kouluttamattomimpien naisten taakka. Tämän vuoden heinäkuun jälkeen Afganistanissa on tapettu kaksi naispoliisia, jotka tekivät työtä erityisesti naisten aseman parantamiseksi. Erään naiskansanedustajan kimppuun hyökättiin, ja väkivaltaisessa kohtauksessa sai surmansa hänen 8-vuotias tyttärensä ja henkivartijansa. Toinen naiskansanedustaja sekä hänen neljä lastaan ja henkivartijansa kidnapattiin. Kansanedustaja vietti kuukauden vangittuna. Intialainen Afganistanissa asuva naiskirjailija tapettiin hiljattain. Hyökkääjät ryntäsivät hänen kotiinsa, sitoivat hänen miehensä ja ampuivat hänet talonsa pihalle.

Naisten turvallisuuden takaaminen kaikilla elämän osa-alueilla on olennaista koko Afganistanin tulevaisuuden kannalta. Naisten on päästävä mukaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, jotta maahan voidaan taata kestävä ja oikeudenmukainen rauha. Naiset tulee nähdä pelkkien uhrien sijaan aktiivisina toimijoina, joilla on oikeus osallistua rauhan rakentamiseen ja konfliktien ehkäisyyn.

Naisten osallistumismahdollisuuksien rajallisuus yhteiskunnallisessa ja poliittisessa toiminnassa on kuitenkin vain pieni osa naisten ongelmia Afganistanissa. Naisten asema Afganistanissa on yleisestikin ottaen maailman huonoimpia. Afganistanilaisen naisten oikeuksia edistävän kansalaisjärjestön edustajan Afifa Azizin mukaan yli 87 prosenttia afgaaninaisista ja -tytöistä joutuu väkivallan kohteeksi elämänsä aikana.

***

Suunta Afganistanissa ei naisten oikeuksien suhteen kuitenkaan välttämättä ole parempaan päin. Afganistanin parlamentti ei kyennyt tämän vuoden toukokuussa sopimaan laista, joka olisi parantanut naisten oikeuksia ja suojannut heitä perheväkivallalta. Lakia vastustivat vanhoillista islamia kannattavat parlamenttiryhmät. Ne pelkäsivät seksuaalisen hillittömyyden valtaavan Afganistanin, jos maassa hyväksytään naisia suojaavia lakeja.

Afganistanissa hylätty lakiesitys olisi muun muassa määrännyt naisten alimmaksi naimisiinmenoiäksi 16 vuotta. Afganistanin parlamentti hylkäsi lakiesityksestä myös ne osat, jotka olisivat kieltäneet perheväkivallan ja raiskausten uhrien asettamisen syytteeseen haureuden harjoittamisesta tai aviorikoksesta. Oikeus elämään, vapauteen ja turvallisuuteen ovat universaaleja ihmisoikeuksia, jotka valtion pitäisi pystyä kansalaisilleen takaamaan. Afganistan ei ole lähelläkään näiden oikeuksien turvaamisessa.

Kansainvälisellä yhteisöllä on mahdollisuus vaikuttaa naisten asemaan Afganistanissa. Se voi valvoa miten Afganistanin kansainvälisellä tasolla tekemät lupaukset pitävät erityisesti näinä aikoina, kun turvallisuusvastuun siirto kansainvälisiltä toimijoilta Afganistanin poliisille ja armeijalle on määrä tapahtua vaiheittain vuoden 2014 loppuun mennessä. On esitetty huoli siitä, että naisten asema luisuu entisestään taaksepäin, kun kansainvälisten toimijoiden, erityisesti Yhdysvaltojen, läsnäolo päättyy. Näennäisen rauhan ylläpitämiseksi voidaan olla valmiita käymään ääriryhmien kanssa kauppaa erityisesti naisten kustannuksella.

***

Suomellakin on oma mahdollisuutensa vaikuttaa Afganistanin naisten tilanteeseen. YK:n tasa-arvojärjestö, Afganistan ja Suomi sopivat kesäkuussa YK:n turvallisuusneuvoston naisia ja tyttöjä konflikteissa suojelevan päätöslauselma 1325:n toimeenpanosta. Kansallisella tasolla toteutettavan "Naiset, rauha ja turvallisuus" -toimintaohjelman on tarkoitus valmistua vuoden 2014 aikana.

Suomen tehokkain vaikuttamiskeino asiassa on kehitysapu. Naisten aseman parantaminen on poikkileikkaava tavoite kaikessa Suomen kehitysavussa ja sillä on merkittävä rooli Suomen ulkopolitiikassa. Tämä on erittäin tärkeää. Tavoitteista on pidettävä kiinni ja niiden eteen on tehtävä hartiavoimin töitä kaikilla tasoilla rohkeasti ja ennakkoluulottomasti. Vaikenemalla kauheuksista emme koskaan voi saada niitä korjattua.

Suomi tukee Afganistania 30 miljoonalla eurolla vuosittain, pääasiassa YK:n ja Maailmanpankin kautta. Se onkin tällaisissa maissa hyvä keino, sillä Afganistanille ei saisikaan antaa suoraa budjettitukea. Suoraan maan budjettiin ohjattava tuki on ongelmallista, koska tällöin Suomi ei voi määrittää käyttökohdetta kehitysavulleen, vaan se päinvastoin mahdollistaa korruption ja muut rahan väärinkäytökset. Naisten aseman parantamisen tulisi olla ehto Afganistanille maksetulle tuelle. Sanojen sijaan nyt kaivataan tekoja.

Myönteisiä asioita on tapahtunut: afgaaninaisten edustus kansalaisjärjestöissä ja päätöksentekoelimissä on kasvanut ja maahan on nimitetty kolme naisministeriä. Meidän tulee olla mukana vaikuttamassa siihen, että tällaisia asioita saataisiin lisää.

Kirjoittaja on kansanedustaja (ps.). Kepan verkkokolumneissa esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien henkilökohtaisia, eivätkä välttämättä edusta Kepan virallista kantaa.