Uutinen

Zimbabwe elää ilman budjettia

Kuluva vuosi aloitettiin Zimbabwessa ilman talousarviota, sillä hyperinflaatio on tehnyt maan budjetin merkityksettömäksi.
Ephraim Nsingo Stanley Kwenda
26.1.2009

IPS -- "Budjetti on merkityksetön, koska valuutta on merkityksetön. Ja kun maalla ei ole toimivaa hallitusta, budjetti ei auttaisi asiaa", Zimbabwen yliopiston taloustieteilijä Tony Hawkins sanoo.

Zimbabwen keskuspankki kiistää siirtymisen valuuttatalouteen, mutta yhä useammat zimbabwelaiset hoitavat maksunsa Yhdysvaltain dollareilla tai Etelä-Afrikan randeilla. Moni saa valuuttaa ulkomailla työskenteleviltä omaisiltaan.

Hawkins pitää dollarisaatiota merkkinä talouden romahtamisesta.

Valtion menot pitäisi laillistaa

Äskettäin Zimbabwessa laskettiin liikkeelle sadan biljoonan dollarin seteli, ja viime aikoina seteleihin on lisätty nollia noin parin viikon välein. Inflaatiovauhdiksi kirjattiin kesällä 231 miljoonaa prosenttia.

Esimerkiksi opettajan palkka oli vuoden alussa 23 biljoonaa Zimbabwen dollaria eli noin 36 euroa.

Eräs nimettömänä pysyttelevä valtiovarainministeriön virkamies kertoo, että budjettia kyllä luonnosteltiin viime vuonna, "mutta luvut menettivät merkityksenä jo ennen budjetin julkistamista".

Hararelainen asianajaja Rodgers Matsikiddze sanoo hallituksen joutuneen puun ja kuoren väliin.

"Hyperinflaatio söisi budjetin päivässä, mutta muuta keinoa laillistaa valtion menoja ei ole. Hallituksen on saatava parlamentin hyväksyntä kaikille kuluille, mutta niin ei ole tapahtunut", hän selittää.

Ministeriön edustajan mukaan ainoa järkevä ratkaisu olisi tehdä budjetti Yhdysvaltain dollareissa tai Etelä-Afrikan randeissa. Tämä kuitenkin vaikeuttaisi entisestään niiden elämää, joilla ei ole valuuttaa.

Virallinen sektori on kuihtunut

Tavallisten zimbabwelaisten elämä on mahdottomuuksien taidetta jo nyt. Zimbabwen keskusammattiliiton mukaan 90 prosenttia työvoimasta on menettänyt virallisen sektorin työpaikkansa ja moni yrittää nyt ansaita elantonsa epävirallisella kaupustelulla.

"Tämä on kuin pelikasino, elämme päivän kerrallaan", tokaisee Mai Chingwe, yksi monista tienvarsikauppiasta.

Valtateiden varsille on noussut riveittäin tiskejä, joilla myydään muun muassa hunajaa, sieniä, vihanneksia ja kanoja. Niille riittää ostajia, sillä hinnat ovat kaupungeissa nousseet pilviin, ja ihmiset etsivät edullisempaa ruokaa.

Useimmat myyjät ovat kasvattaneet tuotteensa pienten osuuskuntien viljelypalstoilla, jotka ovat koituneet monen työttömäksi jääneen pelastukseksi.

Kilpailu on kuitenkin kovaa, sillä samalla tieosuudella voi olla yli 50 naista kauppaamassa samoja tuotteita.

"Turvaan asiakaskuntani antamalla ylimääräistä niille, jotka ostavat enemmän. Jos joku ostaa yli 20 dollarilla, annan parin dollarin edestä vihanneksia kaupan päälle", Chingwe kertoo.

Toisinaan päädytään vaihtokauppaan, jossa myyjä saa vihannesten vastineeksi saippuaa, ruokaöljyä tai vaatteita.

Valta on yhä jakamatta

Zimbabwen valtiolla ei ole enää paljon budjetoitavaa siksikään, että sekä tuotannollinen toiminta että vienti ovat romahtaneet.

Tupakka toi aiemmin neljänneksen maan vientituloista, mutta kun valkoisten suurtilat takavarikoitiin vuonna 2000, sadot romahtivat murto-osaan entisestä.

Teollisuuden arvioidaan toimivan alle kymmenen prosentin kapasiteetilla, ja sen vientitulot putosivat 75 prosenttia vuosina 2007–2008.

Myös kaivostoiminta on lamaantunut kotimaisen ja kansainvälisen talouskriisin takia.

"Budjetista voidaan puhua vain, jos on taloudellista tuotantoa. Se onnistuu vasta, kun kysymys vallasta on ratkaistu", riippumaton taloustieteilijä John Robertson muistuttaa.

Hän viittaa siihen, että vallanjako presidentti Robert Mugaben ja tämän vastustajien kesken on yhä sopimatta.