Brasilian hallitus on panostanut zikavirusta levittävien hyttysten tuhoamiseen hyönteismyrkyillä.
Kuva:
Secretaria de Saúde POA
Flickr
Uutistausta

Zikaepidemian taustalla on isoja kehityskysymyksiä

Latinalaisen Amerikan uusimman epidemian hoitoa haittaa köyhyys ja naisten oikeuksien puuttuminen.
Janne Hukka
9.2.2016

Etelä-Amerikkaan ja Karibialle levinnyt zikaepidemia on ponnahtanut pikavauhtia kansainvälisen humanitäärisen yhteisön tehtävälistan kärkeen. Lokakuussa Brasiliasta löydetty zikavirus on maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan edennyt "räjähtävällä nopeudella" jokaiseen alueen 23 maasta.

WHO julistikin epidemian maailmanlaajuiseksi terveysuhaksi helmikuun alussa.

Toimenpiteellä kiihdytetään epidemian vastaisia hankkeita ja esimerkiksi kalliin lääketutkimuksen rahoittamista. Alkuvaiheissa kamppailu keskittyy pääosin virusta levittävien hyttysten lisääntymispaikkojen, kuten avonaisten vesiastioiden, hävittämiseen ja tartuntojen ehkäisyyn esimerkiksi vaatteilla ja hyttyskarkotteilla.

Pohjimmiltaan zikaviruksen aiheuttaman kriisin taustat – ja ratkaisun avaimet – ovat kuitenkin pitkälti kehityspoliittisia.

Epidemian taustalla köyhyys

Zikaviruksen kaltaisilla hyttysten levittämillä taudeilla ja köyhyydellä on vahva yhteys toisiinsa. Esimerkiksi nykyinen zikaepidemia todettin ensimmäistä kertaa Recifen kaupungissa Koillis-Brasiliassa, joka kuuluu maan köyhimpiin ja taloudellisesti eriarvoisimpiin alueisiin.

Alueen kotitalouksilla ei ole yleisessä käytössä hyttysiä karkoittavia ilmastointilaitteita tai hyttysverkkoja, ja myös hyttysmyrkkyjen ostaminen tai pelkästään juoksevan veden saanti on ongelma. Vuonna 2014 vain 30 prosenttia Brasilian koillisosien naisista otti käyttövetensä suoraan hanasta. Jopa kaksi kolmesta joutuu säilömään sitä ämpäreissä, tynnyreissä ja muissa astioissa, jotka ovat hyttysten toukille otollisia kasvualustoja.

Tässä mielessä zikavirus seuraa muiden lähihistorian aikana Latinalaiseen Amerikkaan levinneiden tautien jalanjäljissä. Eteläisen Amerikan trooppisista taudeista esimerkiksi dengue-kuume, chikungunya-virus ja Länsi-Niilin virus ovat vasta viime vuosikymmenten tulokkaita.

Niiden menestys on perustunut faveloiden kaltaisiin, tiheästi rakennettuihin kaupunkiympäristöihin, joiden puutteellinen sanitaatio ja heikko terveydenhuolto mahdollistavat patogeenien nopean leviämisen.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa, jonka eteläosien ilmasto ja väestöpohja on pitkälti samankaltainen, epidemioiden kontrolli on pysynyt merkittävästi paremmin hallinnassa.

Naisten oikeudet keskiössä

Epidemia on nostanut myös Etelä-Amerikan naisten seksuaalioikeudet suurennuslasin alle. Tähän mennessä ainakin viisi Latinalaisen Amerikan maata on suositellut naisia välttämään raskauksia kuudesta kuukaudesta jopa kahteen vuoteen.

Vaikka zikavirus aiheuttaakin useimmille kantajilleen vain suhteellisen harmittoman kuumeen ja ihottumaa, sen epäillään myös tuottavan erittäin vakavia neurologisia sikiövaurioita tavalla, jonka mekanismia ei vielä varmuudella tunneta.

Raskaussuositus on aiheuttanut närää monien järjestöjen ja aktivistien keskuudessa, jotka muistuttavat, että jopa 56 prosenttia Latinalaisen Amerikan raskauksista on suunnittelemattomia.

"Monilla maaseutualueilla miehillä ja naisilla ei ole helppoa keinoa saada ehkäisyvälineitä ja monet raskaudet, etenkin teinien keskuudessa, ovat seksuaalisen väkivallan ja hyväksikäytön seurausta", yhdysvaltalaisen Center for Reproductive Rights -järjestön asiantuntija Paula Avila-Guillen kommentoi Guardianille.

Toisaalta naisten mahdollisuudet hankkia abortti vaihtelevat maasta toiseen, ja esimerkiksi El Salvadorissa raskauden keskeyttäminen on laitonta jopa raiskaustapauksissa. Abortit ovat laittomia myös useimmissa tapauksissa Brasiliassa.

Zikaepidemia onkin avannut ovet keskustelulle ehkäisyvälineiden saatavuuden ja abortin laillistamisen puolesta. Isona kysymysmerkkinä on mantereella hyvin suositun katolisen kirkon kanta, joka ei ole vielä julkinen. Kirkko on aiemmin ollut yksi suurimmista perhesuunnittelun vastaisten kampanjoiden puolustajista.

Zika ei ole ebola

Julkiset paineet hätätilan julistanutta WHO:ta kohtaan ovat poikkeuksellisen korkealla, sillä järjestön katsotaan yleisesti kompuroineen yli 11 000 henkeä vaatineen Länsi-Afrikan ebolaepidemian hoidossa.

Järjestöltä kesti yhdeksän kuukautta tunnistaa Sierra Leonen, Liberian ja Guinean hätätila, vaikka maiden äärimmäiset terveydenhuollon puutteet olivat yleisesti tiedossa. Käytännössä viivyttely johti siihen, että joillakin alueilla Länsi-Afrikkaa epidemia käytännössä romahdutti terveydenhuoltojärjestelmän kokonaan.

Zikaepidemiasta ei ole kuitenkaan tulossa "toista ebolaa".

Tärkeimpänä syynä tähän on Etelä-Amerikan yleisesti paljon parempi terveydenhuollon tilanne Länsi-Afrikkaan verrattuna.

Toisaalta suhteellisen harmittoman taudin leviäminen ainoastaan tropiikissa elävien hyttysten välityksellä tekee vastatoimista kertaluokkaa yksinkertaisempia.

Merkittävämpi ongelma on, että viruksen tutkimus ja jopa diagnosointi ovat tällä hetkellä aivan lapsenkengissä, arvioi Foreign Policy -lehti. Etelä-Amerikan hallituksilla ei käytännössä ole lainkaan omaa virologista tutkimusta, joten tietotaito epidemian ratkaisemiseksi täytyy tuoda ulkomailta.

Myös mahdollisten kokeellisten rokotteiden testaaminen raskaana olevilla naisilla on nykyisten eettisten ohjeiden mukaan ongelmallista.

Toisaalta toisin kuin ebolan kohdalla, zikaepidemian lopullista kansantaloudellista loppulaskua päästään laskemaan vasta vuosikymmenten kuluttua, kun työmarkkinoille astuu aiempaa merkittävästi pienempiä ikäluokkia 2030-luvulla.

Ilmastonmuutos  

Kehityskentällä on nostettu esille myös zikaepidemian yhteys ilmastomuutokseen.

Esimerkiksi The Lancet -tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan Brasilian koillisosissa kärsittiin viime talvena ja keväänä poikkeuksellisista El Niñon lietsomista helteistä ja kuivuudesta. Nyt nämä samat alueet ovat myös zikaepidemian keskiössä.

Ilmastonmuutoksen ja tautien väliset vuorovaikutussuhteet ovat monimutkaisia, mutta selvää on, että tauteja levittävien hyttysten lisääntymiselle otolliset olosuhteet tulevat todennäköisesti yleistymään ja mahdollisesti leviämään nykyisestä, lehdessä todetaan.

Pahimmillaan tämä lisää entisestään kehitysmaiden paineita sopeutua ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin ongelmiin. Jo tällä hetkellä niihin kuuluu muun muassa asuttujen rannikkoalueiden tulviminen, ruoantuotannon häiriöt, kuivuus ja suurmyrskyt.

Ilmastokampanjoitsija Bill McKibbenin mukaan zikaepidemia onkin varoittava esimerkki ilmastonmuutoksen mukanaan tuomasta täysin uudenlaisesta köyhien ja rikkaiden maiden välisestä railosta.

"Ihmiskunta ottaa jälleen uuden askeleen kohti maailmaa, joka on jaettu suhteellisen turvallisiin ja vaarallisiin vyöhykkeisiin. Kyseessä on kehittyvä epidemiologinen apartheid-järjestelmä", sanoo Bill McKibben Guardianissa.

Mikä zikavirus?

  • Hyttysten levittämä zikavirus aiheuttaa useimmissa kantajissaan kuumetta ja ihottumaa. Sen myös uskotaan aiheuttavan vakavia sikiövaurioita.
  • Virus löydettiin jo 1950-luvulla Afrikassa, josta se on levinnyt vasta viime vuosikymmeninä Aasiaan, Tyynenmeren alueelle ja nyt Etelä-Amerikkaan.
  • Brasiliassa tilastoitiin viime vuonna yli 3700 epäiltyä tai vahvistettua mikrokefalia- eli pienipäisyystapausta. Kyseessä on yli 20-kertainen kasvu vuoteen 2014 verrattuna.
  • Brasilian terveysministeri Marcelo Castron arvion mukaan zika-viruksesta on mitä ilmeisemmin tullut pysyvä osa mantereen tautiekologiaa.