Uutinen

Yritysyhteistyö on enemmän kuin vaihtokauppaa

Valtion tuki järjestöille on Suomessa vaikuttanut siihen, että rahoitusta on vasta viime aikoina alettu hakea muualta. Teemaa pohdittiin kansainvälisyyskasvatusverkoston seminaarissa 6.10.
Ilona Niinikangas
5.10.2004

Kun kansalaisjärjestöjen edustajat alkavat puhua yritysyhteistyöstä, sanottavaa on paljon. Tämä kuului hyvin myös Kepan kansainvälisyyskasvatusverkoston seminaarissa Arabianrannassa, jossa pohdittiin yritysyhteistyön merkitystä järjestöille. Jo yritysyhteistyö-sanan määritteleminen vaihtelee – mikä yhden järjestön mielestä on puhdasta pr-työtä, on toisille yhteistyötä parhaimmillaan.

Monet pitävät julkista tukea turvallisena ja vaarattomana vaihtoehtona, eikä sen vaikutusta järjestön toimintaan olla juuri pohdittu. Tosin järjestökentässä on myös poikkeuksia, kuten esimerkiksi Amnesty International ja Greenpeace, jotka eivät ota rahaa yhdenkään maan hallitukselta. "Meille riippumattomuus on osa tavaramerkkiä", Suomen Amnestyn toiminnanjohtaja Frank Johansson korosti.

Ulkopuoliseen tukeen kielteisimmin suhtautuvat pelkäävät, että rahoitus vaikuttaa järjestön toimintaan ja muuttaa painopisteitä. Kun projekteja aletaan muokata sellaisiksi, että niille varmasti löytyy rahoittaja, niin kansalaisyhteiskunta menettää osan vahtikoiran hampaistaan.
 

Ei pelkkää rahansiirtoa

Yritysyhteistyössä on usein kyse muustakin kuin puhtaasta rahansiirrosta. Esimerkiksi Greenpeace tekee paljon yhteistyötä tuotekehittelyn saralla. Yritykset lupaavat tehdä tiettyjä toimenpiteitä, jotka vaikuttavat ympäristön tilaan. Järjestö on muun muassa ollut mukana kehittelemässä automallia, joka kuluttaa vain kolme litraa polttoainetta sadalla kilometrillä.

Parhaillaan Hollannissa Greenpeace virittelee yhteistyötä Unileverin, McDonald´sin ja Coca Colan kanssa. Yritykset ovat luvanneet siirtyä kaikissa toimipisteissään freonittomiin jääkaappeihin, mikä varmasti miellyttää otsonikerroksen ohenemisesta huolestuneita kuluttajia.

"Kuten Amnestylle, myös meille riippumattomuus on tärkeää. Emme halua olla liike-elämän mannekiineja, vaan meillä on oikeus kritisoida yhteistyökumppaneitamme julkisesti, mikäli he eivät noudata sopimuksia", Suomen Greenpeacen tiedottaja Mikael Sjövall sanoi.
 

Kilpailua samoista yrityksistä

Kun valtionrahoitus pienenee, niin kilpailu muusta tuesta kasvaa. Suuret ja tunnetut järjestöt ovat muita houkuttelevampia yhteistyökumppaneita. Sama koskee yrityksiä. Yritysyhteistyöstä kiinnostuneiden pienten järjestöjen kannattaakin käyttää mielikuvitusta yhteistyökumppanin etsinnässä – ja miettiä samalla omaa erikoisosaamistaan.

Eeva Ervamaa vakuutusosakeyhtiö Skandian Ideoita Elämää varten -osastolta lähettää rohkaisevia terveisiä pienille järjestöille. "Olemme uusi toimija Suomessa, emmekä pysty lähtemään mukaan isoihin projekteihin vaan tuemme mieluummin ruohonjuuritason hankkeita. Meille järjestöjen pienuus on pelkkää plussaa."