Kuva:
Shutterstock
Uutinen

Yritysjohtajat: Kestävä kehitys vaatii valtioilta vahvempaa sääntelyä ja verotusta

Tasainen pelikenttä kohti kestävää huippua on yritysmaailman johtajien mielestä paras, ellei ainoa tie kestävään tulevaisuuteen. Kestävyyden hyötyjen vaikea mittaaminen perinteisin keinoin turhauttaa monia, selviää Global Compactin jättitutkimuksesta.
Esa Salminen
24.9.2013

Yritysjohtajat toivovat valtioilta ja lainsäätäjiltä toimenpiteitä, kuten verotusta ja voimakkaampaa sääntelyä kestävän kehityksen eteen niin paikallisella, kansallisella kuin globaalillakin tasolla, selviää YK:n Global Compact -ohjelman ja konsulttiyhtiö Accenturen tuoreesta tutkimuksesta.

Jopa 81 prosenttia haastatelluista yritysjohtajista korosti, että hallitusten on laadittava yritysmaailman kanssa yhteistyössä politiikan kehys, joka mahdollistaa taloudellisen kehityksen planeetan ekologisten rajojen ja rajallisten resurssien asettamissa raameissa.

Vain jos valtiot puuttuvat talouteen aktiivisemmin, liikkuu kestävä kehitys eteenpäin kunnolla, eikä satunnaisesti ja vähän niin kuin nyt tapahtuu, yritysjohtajat totesivat. Markkinoiden sääntöjen pitää taata tasainen pelikenttä, joka kannustaa kestävyyteen.

Tutkimukseen haastateltiin yli tuhatta yritysjohtajaa 27 eri teollisuudenalalta 103 maassa, muun maussa toimitusjohtajia Maerskista ja Nestléstä Fujiin, Tataan, Unileveriin, Carslbergiin ja Audiin. Kyseessä on suurin koskaan tehty yritystutkimus kestävästä kehityksestä.

Tutkimuksen tekijöiden mukaan lähes yksimielinen toive valtion suuremmasta sääntelystä voi olla käännekohta yritysten yhteiskuntavastuun edistämisessä.

Tahtoa mutta turhautumista

Yritysmaailma ei johtajiensa mukaan nykyään johda maailman kestävää kehitystä, vaikka he ennustivat niin kolme vuotta sitten, kun Global Compactin edellinen tutkimus tehtiin. 67 prosentin mielestä yritysmaailma ei tee tarpeeksi kestävyyden eteen.

Mutta kun kysytään johtajien omista yrityksesistä, 76 prosenttia on tyytyväisiä kestävyysstrategioiden toteuttamiseen, ja melkein kaksi kolmesta tekee omasta mielestään tarpeeksi kestävän kehityksen eteen.

Kolme neljästä uskoo, että jos kestävyys otetaan mukaan yrityksen ydintoimintaan, se tuottaa tulojen kasvua ja uusia mahdollisuuksia. Melkein kaksi kolmesta ennustaa, että viiden vuoden kuluttua kestävyysajattelu on muuttanut heidän teollisuudenalaansa.

Mutta raportin laatijat sanovat aistineensa monessa haastattelussa turhaumaa: Vaikka tahtoa kestävyyteen olisi, sen mittaaminen perinteisillä yritysmaailman mittareilla on erittäin vaikeaa. Toimet pitäisi kuitenkin pyrkiä perustelemaan perinteisin mittarein ja lisäarvon kautta. Kuluttajilta saadut viestit ovat ristiriitaisia ja sijoittajien kiinnostus satunnaista. Moni johtaja kokee vieneensä yrityksensä niin pitkälle kuin nykyisten järjestelmien ja markkinoiden puitteissa on mahdollista.

Vuoden 2010 tutkimuksessa monet yritykset tunsivat olevansa matkalla kohti kestävyyden huippua. Nyt muutamaa edistyksellistä pioneeria lukuun ottamatta useimmat tuntevat harhailevansa tasangolla ilman, että polkua huipulle edes näkyy.

Yritykset harjoittavat aktiivisempaa vuoropuhelua

Selvä valtaosa — 84 prosenttia — yritysjohtajista on sitä mieltä, että yritysten tulee johtaa työtä, kun määritellään globaaleja prioriteetteja. Yksityisen sektorin potentiaali pitää päästää valloilleen.

Viime vuosina yritykset ovat tutkimuksen mukaan kuitenkin heränneet siihen, ettei tätä voi tehdä yksin. Yritysjohtajat puhuvat yhä enemmän tarpeesta toimia läheisenä kumppanina hallitusten, poliitikkojen, toisten yritysten, kuluttajien, ay-liikkeen ja kansalaisjärjestöjen kanssa.

Siinä missä ennen toimittiin ja tiedotettiin toiminnasta, nyt yritysjohto on entistä tietoisempi aktiivisen, kaksisuuntaisen kommunikaation tärkeydestä.

YK:n alainen Global Compact on vuonna 2000 perustettu maailman suurin yritysvastuun elin: siihen kuuluu melkein 8 000 yritystä ja 4 000 kansalaisjärjestöä. Sen työryhmissä ajetaan asioita naisten asemasta ilmastonmuutokseen, vedenkäyttöön ja lasten oikeuksiin.