Uutinen

Yritysetiikka - yhteiskuntavastuuta vai silmänlumetta?

Sosiaalisen vastuun kantaminen on yrityksille yhä tärkeämpi kilpailutekijä. Kriitikot väittävät sen olevan kuitenkin vain käsien pesemistä todellisesta vastuusta.
Tomi Kuhanen
9.12.2003

Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen (SASK) syysseminaarissa puhuttiin tänä vuonna yritysten yhteiskuntavastuusta.

"Nähdäkseni yhteiskuntavastuu on jotain, mitä yritykset tekevät vapaaehtoisesti lainsäädännön lisäksi. Teeman alle kuuluu laaja joukko erilaisia toimenpiteitä. Se, että kyse on vapaaehtoisesta toiminnasta, herättää ammattiyhdistysliikkeessä kysymyksiä. Ollaanko yritysten omalla vastuulla korvaamassa lainsäädäntöä? Viedäänkö vastuuta kansallisilta hallituksilta?" kysyi seminaarin avannut Jarkko Eloranta Kunta-alan ammattiliitosta.

Elorannan mukaan globalisaatio ja yritysten mahdollisuus siirtää toimintaansa maasta toiseen herättää tarvetta keskustella yhteiskuntavastuusta ja vastuullisesta sijoituspolitiikasta.

"Onko yhteiskuntavastuu yrityksille vain osa bisneksentekoa ja mainontaa? Lähtökohtana pitää olla ILO:n työn ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja edistäminen. Yrityksillä on oltava valmiutta edistää ja luoda todellisia mahdollisuuksia työelämän perusoikeuksien kunnioittamiselle. Ulkoistamis- ja alihankintaketjujen valvonta on ay-liikkeelle keskeistä. Pystyykö lopputuotteen käyttäjä tietämään, kuka on osallistunut tuotteen valmistamiseen? Mikä on tilaajan tai pääurakoitsijan vastuu?" kyseli Eloranta.
 

Yhteiskuntavastuuta käytännössä



Gustav Paulig Oy on yksi suomalaisista yrityksistä, jotka ovat lähteneet toteuttamaan yhteiskuntavastuuta. Toiminta aloitettiin tekemällä sisäinen kartoitus, jossa haarukoitiin yhtiön toiminnan taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia.

"Meille yhteiskuntavastuu tarkoittaa, että kehitetään toimintatapoja, jotka turvaavat yrityksen kilpailukyvyn, ympäristön hyvinvoinnin ja sosiaalisen vastuun. Yrityksenä taloudellinen toiminta on meille tietysti yhtä tärkeä osa-alue kuin muut. Ilman hyvää taloudellista tulosta on mahdotonta suoriutua muista velvoitteista", kertoi SASK:in seminaarissa alustanut Pauligin viestintäjohtaja Leena Miettinen.

Kahviyrityksenä Pauligin toiminta on globaalia, vaikka teollinen toiminta tapahtuukin pääosin Suomessa. Miettisen mukaan Paulig on määritellyt yhteiskuntavastuun kriteerit erikseen kaikille yrityksen prosesseille, mm. ostoprosessille ja tuotantoprosessille.

"Tavoitteenamme on säilyttää asema luotettuna ja arvostettuna yrityksenä. Yhteiskuntavastuun toteutumisen varmistaminen on suuri haaste etenkin raaka-aineiden hankintaketjussa, jossa käytetään alihankkijoita. Ympäristökysymysten huomioiminen ketjun kaikissa vaiheissa on vaikeaa", sanoi Miettinen.

Miettisen mukaan kattavaan valvontaan kuitenkin pyritään, mutta kansainvälisessä mittakaavassa Paulig on niin pieni yritys, ettei suuria vaikutusmahdollisuuksia välttämättä ole.

Paulig ostaa kahvistaan valtaosan suoraan tuottajamaista, kuten Brasiliasta, Kolumbiasta ja Keniasta. Turo Bergman SAK:sta provosoi Leena Miettistä kysymällä, tietääkö hän kuinka monta ay-aktivistia Kolumbiassa tapetaan vuosittain. Miettinen ei vastausta tiennyt, mutta kertoi Pauligin pitävän yhteyttä kolumbialaisiin yrittäjiin, jotka ovat kertoneet Kolumbiassa ongelman olevan se, että rikkaita kidnapataan.

Reilua kauppaa?



FinnWatchin Eeva Simola yritti tentata Leena Miettistä Pauligin suhtautumisesta reilun kaupan ehtoihin ja kahviplantaasien ympäristöongelmiin. Suoraa vastausta ei kuitenkaan herunut. Miettinen kuitenkin vakuutti Pauligin vastustavan lapsityövoimaa.

"Kaikkea kahvia ei millään pystytä jäljittämään tilalle asti, sillä joltain tilalta kahvia voi tulla vain yksi tai kaksi säkkiä. Pyrimme kuitenkin kehittämään valvontaa. Valvonta on sitä helpompaa, mitä suuremmilta tiloilta kahvi tulee, mikä tietenkin on myös kaksipiippuinen juttu. Varmasti on tiloja, joissa on lapsia töissä, mutta pyrimme siihen, että heillä ainakin olisi koulunkäyntimahdollisuus", kertoi Miettinen.

Eeva Simola kritisoi myös kahvista maksettavaa alhaista hintaa. Leena Miettisen mukaan myös Paulig on huolissaan tilanteesta.

"Paljolti on kyse kuitenkin myös siitä, että viljelijät eivät saa kahvista hyvää hintaa, koska heillä on huono myyntiverkosto. Toinen ongelma on, että he eivät osaa käsitellä kahvia niin laadukkaaksi, että siitä saisi hyvän hinnan. Ei meidän ole järkeä maksaa ylihintaa huonolaatuisesta kahvista", Miettinen sanoi.

Guatemalan kahvitiloja kierrelleen Simolan mukaan kahvintuottajilla olisi suuri valmius tehdä jalostetumpia tuotteita ja jopa paahtaa ja pakata kahvi alkuperämaassa. Euroopan unionin kauppasopimukset eivät kuitenkaan salli valmiiksi paahdetun kahvin tuontia unionin alueella kuin poikkeustapauksissa.

Leena Miettinen kertoi, että Paulig on viiden muun kahviyrityksen kanssa perustanut International Coffee Partners -järjestön, joka toimii kahvintuottajamaissa yhdessä kansalaisjärjestöjen kanssa. Hän vakuutti, että järjestölle ja Pauligille kahvintuottajien asema on tärkeä.

"Jos viljelijät eivät pysty toimimaan, tuotanto loppuu, emmekä saa raaka-ainetta. Usein viljelijät siirtyvät tuottamaan huumeita. Kolumbiassa on useita esimerkkejä tästä", sanoi Miettinen.

"Yritysten ohjeistukset silmänlumetta"



Ilkka Lehdonmäen mukaan yritykset voivat kantaa vastuuta kolmella tasolla. Voidaan Pauligin tavoin tehdä omia eettisiä määritelmiä, voidaan käyttää valmista säätelyjärjestelmää (esim. YK-sopimukset) tai ottaa käyttöön sertifiointeja.

Lehdonmäki sanoo, että vain kaksi viimeksi mainittua tapaa ovat toimivia ja tärkeitä ja niissä on huomioitu työntekijöiden perusoikeudet.

"Yritysten omiin eettisiin ohjeistuksiin voidaan poimia mitä halutaan ja jättää pois mitä halutaan. Työntekijöiden perusoikeudet eivät kuitenkaan ole sattumanvaraisia ohjeita, joita pyritään noudattamaan jos pystytään. Ne ovat kansainvälisiä sitovia sopimuksia, joihin valtiot ovat sitoutuneet. Myös yritysten pitää sitoutua näihin YK:n ja ILO:n sopimuksiin ilman sen suurempaa pohdintaa", painotti Lehdonmäki.

Seminaarissa julkistettiin Lehdonmäen ja Maippi Tapanaisen toimittama pamflettikirja Rajat riistolle.