Uutinen

Yritykset eivät voi kiertää yhteiskuntavastuutaan

Suuryrityksillä on jo lähes poikkeuksetta omat yhteiskuntavastuuohjelmansa, mutta myös pienelle firmalle eettisiin vaihtoehtoihin panostaminen voi olla kilpailuetu, todettiin Yritysten globaali vastuu -seminaarissa.
Tuomo Tarvas
24.10.2004

Maailmantalouden globalisoitumisen myötä yritysten yhteiskuntavastuu on entistä enemmän suurennuslasin alla. Suuryhtiöt korostavat mielellään, etteivät ne voi unohtaa vastuutaan ympäröivästä yhteisöstä ja vakuuttavat tekevänsä kaikkensa esimerkiksi työolojen ja tuotteidensa ekologisuuden parantamiseksi.

Suuryrityksillä onkin lähes poikkeuksetta oma yhteiskuntavastuuohjelmansa, jota pyritään noudattamaan kaikkien tuotantomaiden kaikissa tuotantoyksiköissä. Toisinaan paikalliset lait ja yleismaailmalliset suositukset saattavat kuitenkin olla ristiriidassa. Tätä korostettiin Helsingissä 22. lokakuuta pidetyssä Yritysten globaali vastuu -seminaarissa.

Helsingin kauppakorkeakoululla järjestetyssä tilaisuudessa puhunut Nokian yhteiskuntavastuujohtaja David Stoneham huomautti, että 50 maassa toimivalla Nokialla on suuri merkitys yhteiskuntiin, joissa se toimii. Stonehamin mukaan Nokialla yhteiskuntavastuuseen panostetaan kaikin keinoin. Yhtiöllä on muun muassa oma tuotantoa koskeva eettinen ohjeistonsa ja se julkaisee vuosittain yhteiskuntavastuuraporttinsa.

Nokialla on myös kolmivuotinen sopimus WWF:n kanssa ympäristöasioiden nivomiseksi osaksi liiketoimintaa. Stonehamin mukaan Nokia korostaa kaikessa toiminnassaan läpinäkyvyyttä, minkä takia esimerkiksi yhtiön käyttämien alihankkijoiden tehtaille päästetään tarkkailijoita.

"Yhteiskuntavastuu on osa liiketoimintaa. Asiat eivät kuitenkaan muutu hetkessä eikä varsinkaan yhteiskunta yhtiön ulkopuolella", Stoneham painotti. Hän korosti, että kaikkien sen käyttämien alihankkijoiden tulee noudattaa maansa lakeja, ja yhtiön työntekijät saavat koulutusta yhteiskuntavastuuseen liittyvien seikkojen huomioimisesta.

Stonehamin mukaan alihankkijat yritetään vakuuttaa siitä, että eettisten ohjeiden noudattaminen on hyväksi liiketoiminnalle. Sillä pidetään yllä hyvää mainetta sekä kuluttajien että osakkeenomistajien keskuudessa. Stoneham muistutti, että it-alalla hankintaketjun vaiheiden seuraaminen on haastavaa, sillä alihankkijoita on valtavasti ja eri komponentit päätyvät lopputuotteen koontilinjalle monien vaiheiden kautta.

Oman haasteensa tuo kehittyvien maiden monimutkainen lainsäädäntö, joka voi hidastaa yhtiön eettisissä ohjelmissa ajamien tavoitteiden voimaantuloa. Esimerkkinä tästä Stoneham mainitsi Kiinan. "Kiinaa on vaikea lähteä arvostelemaan Helsingistä käsin, jos ei ole kunnolla tutkinut maan lainsäädäntöä", hän huomautti.

Mehiläistietoutta madagaskarilaisille

Pk-yritykselle eettisiin tuotanto-olosuhteisiin, luomuun ja reiluun kauppaan panostaminen voi niin ikään olla kilpailuetu. Tämä on havaittu viiden hengen sipoolaisessa Suomen suurimmassa hunajan maahantuonti- ja pakkausyrityksessä, Hunajainen SAMissa, joka on alallaan Suomen suurin. Se tuo maahan reilun kaupan hunajaa Guatemalasta, Meksikosta ja Chilestä, ja yli 20 hunajan valikoimassa on myös luomuhunajaa.

Toimitusjohtaja Kari Koivulehdon mukaan yhteiskuntavastuu toteutuu Hunajaisessa SAMissa parhaiten tietotaitoa levittämällä. Jo 40 vuotta mehiläishoidon parissa työskennellyt Koivulehto aloitti neljä vuotta sitten mehiläishoidon kehittämisprojektin Madagaskarilla, kun hänen maassa opiskelemassa ollut biologianopiskelijatyttärensä pyysi hänet luennoimaan paikallisille mehiläishoitajille. Vastaanotto oli valtavan innokas ja tiedolle oli tarvetta.

Kolme vuosikymmentä mehiläishoitoa Helsingin yliopistolla opettanut Koivulehto alkoi tehdä yhteistyötä opiskelijoidensa kanssa. Nykyään Madagaskarilla käy kahden hengen opiskelijaryhmä 2-3 kertaa vuodessa. Opiskelijat kouluttavat paikallisissa kylissä yhtä mehiläishoitajaa, jonka on tarkoitus jakaa oppejaan eteenpäin. Ulkoministeriön ja Unescon tukeman koulutusprojektin vuosibudjetti on 26 000 euroa, tosin sen jatko on vuoden päästä katkolla.

Madagaskarin oma hunajatuotanto on toistaiseksi sen verran pientä, ettei hunajaa kannata maasta tuoda, mutta Koivulehto toivoo, että ensimmäinen tavoite olisikin paikallisten asukkaiden ruokavalion monipuolistaminen hunajan avulla.

Koivulehto on myös järjestänyt Suomeen trooppisen mehiläishoidon kurssin sekä tehnyt viranomaisten kanssa tutkimusyhteistyötä hunajan terveysvaikutuksista.

Koivulehto kertoo suhtautuneensa reiluun kauppaan ensin epäillen, mutta sitten vakuuttuneensa sen toimivuudesta.

"Mitä enemmän asiaan on vihkiytynyt, sitä fiksummalle ja luotettavammalle reilu kauppa tuntuu. Meistä on parempi antaa kunnon korvaus reilun kaupan työntekijöille kuin lähettää rahaa tai ruokaa avustuksena jonnekin", Koivulehto sanoi.

 

22. lokakuuta pidetty Yritysten globaali vastuu -seminaari käynnisti Reilun kaupan viikon. Yhdettätoista kertaa järjestettävä teemaviikko kestää 30. lokakuuta asti. Lisätietoa Reilun kaupan sivuilta

.

Lisää tietoa aiheesta

SwedWatch: Raportti pohjoismaisten leluvalmistajien rikkomuksista
Kiinassa