Uutinen

Ympäristöliikkeet vahvistavat demokratiaa kehitysmaissa

Ilona Niinikangas
22.9.2001


Yang Peng ja Kesun pääsihteeri Leena Rikkilä kokoustauolla.

Vihreän Sivistysliiton syyskuun puolivälissä järjestämässä seminaarissa pohdittiin uusien yhteiskunnallisten liikkeiden asemaa kehitysmaissa. Eduskunnassa pidetyn seminaarin pääpaino oli ympäristöalan järjestöissä ja vihreässä liikkeessä, joka on nostamassa päätään myös eteläisellä pallon puoliskolla.

Jopa maailman väkirikkain maa Kiina on alkanut vihertää. Vihreässä liikkeessä on Yunnanin Green Economics -instituutin johtajan Yang Pengin arvion mukaan 80 000 jäsentä. "Kiinalaiset ympäristöliikkeet ovat vielä pieniä, mutta niiden suosio on kasvussa", kertoi Peng. Maahan perustettiin ensimmäiset ympäristöjärjestöt 1990-luvulla.

Kiinalaiset järjestöaktiivit haluaisivat lisätä yhteistyötä, sillä he ovat huomanneet, ettei laajoja ympäristöongelmia - kuten Jangtse-joen saastumista - voi ratkaista paikallisesti. Yhteistyö on tähän asti ollut vähäistä, koska laki kieltää eri maakunnissa toimivia järjestöjä liittoutumasta keskenään. Järjestöjen ensimmäisenä tehtävänä onkin saada laki muutetuksi.

Yhteistyön puutteen lisäksi ongelmia aiheuttaa se, etteivät ihmiset tiedä miten demokraattinen valtio toimii. "Kiinassa täytyy lähteä ihan alusta. Ihmisillä ei ole kokemusta julkisista keskusteluista tai yksilön vaikuttamismahdollisuuksista", Peng muistutti.

Kansalaisliikkeillä ja järjestöillä on monenlaisia tehtäviä: ne vahtivat hallitusta sekä toimivat yhteiskunnallisina katalysaattoreina ja sorrettujen äänitorvena. Kaikki järjestöt eivät kuitenkaan ole hyvällä asialla, vaan mukaan mahtuu myös elitistiä, suljettuja ja väkivaltaisia liikkeitä, kuten tilaisuudessa puhunut ulkoministeri Erkki Tuomioja muistutti.

Demokratian tärkeyttä ympäristösuojelussa korosti myös kamerunilainen Jean Mari Nke Ndih, joka on ollut mukana perustamassa Afrikan vihreiden keskusliittoa. Ndih on saanut mainetta myös vastustamalla Tshadin ja Kamerunin välille rakennettavaa öljyputkea.

Kamerunissa kansalaisaktivismiin liittyy paljon riskejä. "Maassamme on yhä jäljellä diktatuurin rippeitä. Sala-ampujat liikkuvat öisin, ja monia aktivisteja on tapettu tai uhkailtu. Minunkin oli mentävä vaimoni kanssa maan alle puoleksi vuodeksi", Ndih muistelee. Hengissä säilymisestään Ndih saa kiittää saksalaisia kumppaneita, joiden avulla hän pääsi Saksan suurlähetystöön turvaan.

"Ympäristöliikkeitä ei ole ilman demokratiaa eikä ihmisiä ilman ympäristöä", tiivisti Peng Suomessa vierailleiden etelän kansanliikkeiden edustajien ajatukset.