Uutinen

Ympäristö ja oikeudet puhuttivat Thaimaassa

Maailman ympäristöpäivän kunniaksi Bangkokissa järjestettiin suuri yleisötapahtuma, jossa puheenaiheet vaihtelivat kylätasolta globaaleihin kysymyksiin.
Timo Kuronen
7.6.2004

BANGKOK -- Lauantaina 5. kesäkuuta vietettiin maailman ympäristöpäivää. Usean vuoden tauon jälkeen myös Thaimaan ympäristöviranomaiset, yli 30 kansalaisjärjestöä ja useat järjestöverkostot järjestivät yhteisen kaksipäiväisen foorumin keskustelutilaisuuksineen ja näyttelyineen. Paikalle saapui peräti 1200 osanottajaa.

Tapahtuman avajaisissa Thaimaan pääministeri Thaksin Shinawatra kertoi, että hänen hallituksensa on sitoutunut ympäristönsuojeluun ja on päättänyt viisivuotisesta ympäristön kohennushankkeesta. ”Luonnonvara- ja ympäristöministeriö tulee olemaan vastuussa luonnonympäristön palauttamiseksi neitseelliseen tilaansa. Kuluista ei tulla säästämään”, Thaksin sanoi.

Suurin osa paikalle saapuneista järjestöaktiiveista ja maaseudun ihmisistä hymähti pääministerin sanoille, sillä saman hallituksen kasvupolitiikan tulos osoittaa juuri päinvastaista. Ympäristöviranomaisten julkaisema raportti vuodelta 2002 kertoo, että luonnonympäristön ja luonnonvarojen rappio on kiihtynyt uusien kehityshankkeiden ja teollisuuden kasvun johdosta.

Rinnakkaisissa kokouksissa puhuttiin muun muassa vesivarojen käytöstä, turismin ja luonnonsuojelun suhteesta, kaivos- ja kaasuputkihankkeista, yhteisöpohjaisesta luonnonvarojen hallinnasta sekä vuoden 2002 Johannesburgin kehityskokouksen tuloksista.

Kepan kumppanuusjärjestö PER osallistui vettä ja yhteisöjen oikeuksia koskevien tapahtumien järjestämiseen. Pääkysymyksenä vesikeskusteluissa oli vuosittain pahenevan vesipulan syyt ja ratkaisumallit. Hallituksen ehdottaman kymmenen miljardin euron hintaisen keinokasteluverkoston sijaan perättiin kestävää maatalouspolitiikkaa ja pieniä paikallisyhteisöjen ylläpitämiä vesijärjestelmiä.

Paikallisyhteisöjen oikeuksia ja osallistumista koskeneessa seminaarissa puheenaiheina olivat hallituksen käsittelyyn juuttuneet yhteisömetsälainsäädäntö ja ympäristönvaikutuslainsäädännön uudistus. Puhujien mukaan hallitus ei kykene ratkaisemaan ympäristöongelmia ellei se siirrä laajempia oikeuksia ja vastuuta luonnonvarojen hallinnasta maaseudun yhteisöille.
 

Johannesburgin kokous epäonnistui

Johannesburgin kestävän kehityksen huippukokouksen (WSSD) annin tiimoilta järjestetty tapahtuma toi yhteen thaimaalaisia, malesialaisia, filippiiniläisiä ja intialaisia aktivisteja. Yhteisenä näkemyksenä oli, että WSSD vahvisti suuryritysten roolia samalla kun kansallisten hallitusten ja kansalaisyhteiskunnan asema on uusliberaalin talouspolitiikan myötä heikentynyt.

Action Aidin Aasian toimiston johtaja S. Parasuraman kertoi, että kestävän kehityksen termin merkitys Rion ja Johannesburgin kokousten välillä vaihtui alkuperäisestä luonnon suojelemisesta talouskasvun edistämiseen. Samoin suunniteltu ilmastosopimus on muuttunut kasvihuonekaasujen päästörajoituksista päästökauppamalliin, joka sallii päästöjen kasvun. Biodiversiteetin tuhoutumisen trendiä kuvaa Kambodzha, jossa 68 prosenttia maan pinta-alasta on annettu kotimaisille ja ulkomaisille yrityksille hakkuita tai kaupallista kalastusta varten. Maaseudun köyhä väestö katsoo sivusta, kun maan luonnonvarat katoavat.

Pesticide Action Networkin (PAN) Jennifer Mourinin mukaan WSSD epäonnistui, koska se ei puuttunut maailman kauppajärjestö WTO:n ylivaltaan. Johannesburgin sopimusteksti korosti suuryritysten osuutta kehityksessä, mutta pienviljelijöitä ja maaseudun yhteisöjä kestävän kehityksen toteuttajina ei tueta. Heillä ei ole todellista neuvotteluvaltaa kumppanuussopimuksissa. Korostaakseen ruokasuvereniteetin merkitystä PAN aikoo järjestää suuren Kaakkois- ja Etelä-Aasian kattavan ’Peoples Caravan for Food Sovereignty’ -kiertueen ensi syyskuussa.

Bangkokin ympäristötapahtuman vetäjät kokosivat yhteen julkilausuman, johon sisältyi rinnakkaisten kokousten keskeiset teemat. Julistus ehdotti muun muassa nopeaa siirtymistä fossiilisista uusiutuviin energiamuotoihin, uusien suurpatojen rakentamisen lopettamista, kattavan selvityksen tekemistä Mekongin jokisysteemistä, sitovia sääntöjä yrityksille ympäristö-, sosiaali- ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseksi, kansallisten ympäristö- ja sosiaalivaikutuslainsäädäntöjen tiukentamista sekä yhteisöjen oikeuksien parantamista.