1990-luvun alussa ilmaston lämpeneminen oli vain yksi ympäristöongelma muiden joukossa, nyt se on noussut suomalaisten prioriteettilistan kärkeen.
Kuva:
iStockphoto
Uutinen

Yli puolet suomalaisista haluaa ilmastonmuutoksen hillinnän hallitusohjelmaan

Huoli ilmaston lämpenemistä ja halu aktiivisempiin ilmastotoimiin yhdistää valtaosaa suomalaisista. Tuoreen ilmastobarometrin mukaan vajaa kolmannes äänestää eduskuntavaaleissa ehdokasta, joka toimii aktiivisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Sanna Jäppinen
16.4.2015

Lähes 80 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että ilmastonmuutos on yksi suurimmista globaaleista uhista.

Vielä suurempi osuus, eli 81 prosenttia kansalaisista, on sitä mieltä, että kansainvälisissä neuvotteluissa on solmittava pikaisesti uusi ilmastosopimus, jolla päästöjä vähennetään maailmanlaajuisesti, todetaan 16. huhtikuuta julkistetussa Ilmastobarometri 2015 -tutkimuksessa.

Kyselytutkimus toteutettiin maaliskuussa, ja sen on tilannut Valtionhallinnon ilmastoviestinnän ohjausryhmä.

Ei enää "ympäristöongelma muiden joukossa"

Koska asenteita ilmastonmuutokseen ja sen torjuntaan mitattiin juuri eduskuntavaalien alla, kysyttiin ihmisiltä myös äänestyskäyttäytymisestä. Vajaa kolmannes vastaajista ilmoitti valitsevansa ehdokkaan, joka toimii aktiivisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Selkeästi suurempi joukko, eli 52 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että ilmastonmuutoksen hillinnän ja vähäpäästöisen yhteiskunnan pitäisi olla seuraavan hallitusohjelman pääteemoja.

"Joku voi pitää lukua vielä pienenä, mutta pitkällä aikavälillä ilmastonmuutoksen torjunnan sosiaalisessa hyväksyttävyydessä on tapahtunut merkittävä muutos", arvioi professori Marja Järvelä, joka on seurannut ilmastoasenteita yli parikymmentä vuotta.

1990-luvun alussa ilmaston lämpeneminen oli vain yksi ympäristöongelma muiden joukossa, nyt se on noussut kansalaisten prioriteettilistan kärkeen.

Suuryrityksiltä kaivataan ilmastotoimia

Järvelä pitää uutena suuntauksena myös sitä, että yhä enemmän vastuuta ja ilmastotoimia kaivataan hallitusten ohella myös yrityksiltä, erityisesti monikansallisilta jäteiltä.

Barometrin julkistustilaisuuden yhteydessä pidetyssä paneelikeskustelussa vihreiden eduskuntavaaliehdokas Emma Kari oli sitä mieltä, että yrityksetkin kaipaavat selkeitä linjanvetoja: tiekarttaa fossiilista polttoaineista irtautumiseksi.

”Tällä hetkellä investoijat eivät usko nopeisiin muutoksiin ilmasto- ja energiapolitiikassa, ja he jatkavat fossiilisiin sijoittamista. Tämä on nähtävissä selvästi Helsingissä, kun pohditaan, vieläkö laitettaisiin satoja miljoonia hiilivoimalan korjaamiseen."

Huoli kasvaa – miksei näy vaalikeskusteluissa?

Jokainen viime viikkojen suuria vaalikeskusteluja seurannut voi tehdä havainnon, että barometrin osoittama kansalaisten kasvava huoli ja halu ilmastotoimiin ei ole linjassa poliitikkojen – tai heitä tenttaavien toimittajien – puheiden kanssa.

"Vuoden 2007 vaaleissa ilmastonmuutoksesta puhuttiin melko paljon, edellisvaaleissa vähemmän ja nyt tosi vähän", totesi keskustan kansanedustaja Antti Kaikkonen.

Myös barometrin tulos, että vain 46 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että Suomen pitää tukea köyhien maiden ilmastotoimia, ihmetytti panelisteja.

"Tämä on huolestuttavaa, sillä ilmastonmuutos lisää entisestään eriarvoisuutta: ne, jotka jo ennestään ovat huonoimmassa asemassa, kärsivät eniten", totesi SDP:n ehdokas Matti Niemi.