Uutinen

YK:n huippukokous pureutuu kehitysrahoitukseen

Laajin kehitysrahoitusta koskeva kansainvälinen sopimus, Monterreyn konsensus, päivitetään marras-joulukuun vaihteessa Qatarissa. Maailmanpankin ja IMF:n pääjohtajat eivät osallistu kokoukseen.
Eeva Eronen
25.11.2008

Päättäjät eri puolilta maailmaa kokoontuvat marraskuun lopussa Qatarin Dohaan pohtimaan kansainvälisen kehitysrahoituksen tulevaisuutta. Huippukokousta isännöi YK, ja asialistalla ovat virallisen kehitysavun lisäksi niin maailmankaupan säännöt, kansainväliset investoinnit kuin kehitysmaista karkaava pääomakin.

Kokouksen painoarvoa voi himmentää se, että Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n pääjohtajat ovat ilmoittaneet, etteivät he ennätä kiireidensä vuoksi Dohaan.

Uutistoimisto Reutersin mukaan YK:n virkamiehet ovat sanoneet hyväksyvänsä jättiorganisaatioiden johtajien kiireet.

Epävirallisissa yhteyksissä poissaoloon ei ole suhtauduttu yhtä ymmärtäväisesti. Eräs konferenssin järjestelijöistä antoi ymmärtää, että Robert Zoellick ja Dominique Strauss-Kahn voisivat tunnustaa, etteivät he ole kiinnostuneita tapaamaan maailman johtomaita.

Monterreyn sopimus päivitetään

Marraskuun 29. päivänä alkavassa huippukokouksessa päivitetään vuonna 2002 Meksikossa solmittu Monterreyn konsensus, joka on kattavin kehitysrahoitusta koskeva kansainvälinen sopimus.

Dohaan kokoontuu Monterreyn tapaan valtionpäämiesten ja ministerien lisäksi kehitysjärjestöjä, liike-elämän edustajia ja maailmantaloutta koordinoivat organisaatiot Maailmanpankki, Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja Maailmankauppajärjestö WTO. Suomen valtuuskuntaa johtaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen.

Kokousta pidetään kehitysyhteistyön kanssa työskentelevissä järjestöissä erityisen tärkeänä, sillä ruoka- finanssi- ja ilmastokriisi ovat muuttaneet käsityksiä kehitysrahoituksen kipupisteistä. Vanhat päämäärät yritetään nyt siis sovittaa vastaamaan nykypäivän ongelmiin.

Ban Ki-Moonin oma finanssikokous

Maailmalla jylläävää finanssikriisiä käsitellään kokouksen avausta edeltävänä päivänä YK:n pääsihteerin Ban Ki-Moonin johdolla. Rikkaat maat ovat tähän mennessä käsitelleet asiaa lähinnä keskenään G20-klubissa.

Koolle on nyt kutsuttu parisenkymmentä valtionpäämiestä, mutta kokouksen haasteena on nopea aikataulu, ja päättäjien koolle saaminen voi olla sen vuoksi varsin hankalaa.

Ban Ki-Moon on painottanut säännöllisesti, että kehitysmaille voi käydä finanssikriisissä hyvin huonosti, vaikkeivät ne ole olleet osallisia sen luomisessa. Teollisuusmaiden taantuma voi esimerkiksi hyydyttää kehitysmaille tärkeää kauppaa, kehitysapua ja ulkomaisten sijoitusten virtoja.

Monien kehitysmaiden mielestä rahoituskriisin ratkaisuja tulisi etsiä nimenomaan YK-järjestelmän kautta. Rikkaat maat taas tahtoisivat käsitellä kriisiä suppeammissa piireissä.

Laaja vai suppea loppuasiakirja?

Varsinaisen kokouksen loppuasiakirjasta väännetään kättä viime metreille asti. Teollisuusmaat ja kehitysmaat ovat erimielisiä esimerkiksi siitä, mitä kaikkea sopimuksen pitäisi käsitellä.

Kehitysmaiden G77-ryhmä tahtoisi sopimuksesta mahdollisimman laajan. Köyhät maat ovat ajaneet esimerkiksi niiden velkojen mitätöintiin tähtäävän velkasovittelumekanismin käsittelemistä kokouksessa. Ne tekivät kovasti töitä saadakseen asialistalle myös kehitysmaista lähtevän laittoman pääoman perkaamisen.

Rikkaiden maiden, kuten Yhdysvaltojen toiveissa taas on napakka asiakirja, ja kansalaisjärjestöt ovatkin olleet kokouksen alla huolissaan siitä, että Dohassa saatetaan jopa heikentää Monterreyn konsensuksen tavoitteita ja keinoja.

Heikkokin sopimus on kehitysmaiden näkökulmasta kuitenkin parempi vaihtoehto kuin se, ettei Dohassa päästäisi yhteisymmärrykseen ollenkaan. Epäonnistuminen voi heikentää huomattavasti kokousta isännöivän YK:n mahdollisuuksia toimia myöhemmin päätäntäfoorumina kehitysrahoituksesta neuvoteltaessa.

Kepa seuraa Dohan-kokousta paikan päällä. Uutisia ja tunnelmia voi seurata koostesivulta.

 

Lisää tietoa aiheesta