Itätimorilaista rauhanjuhlaa. Itä-Timor on yksi viidestä maasta, joiden arvioidaan nousevan vähiten kehittyneen maan statuksesta seuraavan kahden vuoden aikana. Muut ovat Angola, Bangladesh, Nepal ja Päiväntasaajan Guinea.
Kuva:
Martine Perret
UN Photo
Uutinen

YK: Vähennetään puolet vähiten kehittyneistä maista

Kymmenen vuoden päästä maailmassa tulisi olla puolet vähemmän sellaisia maita, jotka YK laskee vähiten kehittyneiksi, linjattiin köyhiä maita käsittelevässä huippukokouksessa Turkissa.
Esa Salminen
16.5.2011

Viime viikolla Istanbulissa päättynyt YK:n köyhimpiä maita käsittelevä huippukokous päätyi kunnianhimoiseen suunnitelmaan vähentää maailman köyhimpien maiden lukumäärä 48:sta 24:een seuraavien kymmenen vuoden aikana. Vähiten kehittyneissä maissa asuu 800 miljoonaa ihmistä, joista puolet absoluuttisen köyhyysrajan alapuolella.

Kokouksen pääsuositukset koskevat muiden muassa kehitysmaiden tuotantokapasiteetin ja tuotteiden jalostusasteen kasvua kehitysmaissa, tuotteiden vapaampaa pääsyä länsimaiden markkinoille ja yhä voimakkaammin vähiten kehittyneille maille kohdistettua kehitysapua.

Kokouksen suositukset nojaavat selvästi enemmän yksityiseen sektoriin ja kauppaan kuin kymmenen vuotta sitten, kun vastaava huippukokous keskusteli Brysselissä. Silloiset suositukset koskivat etupäässä sosiaalisia kehittymistarpeita, kuten terveyttä ja koulutusta.

Yritysten vastuu hyvässä ja pahassa

Se, että YK:n vähiten kehittyneiden maiden kokouksissakin aletaan puhua enemmän yrityksistä kuin vaikkapa koulutuksesta, kuvastaa kehitysajattelun muutosta. Brittilehti The Guardianin paikanpäällä olleen toimittajan Mark Tranin mukaan konferenssipaikka yritysesittelyineen antoi jopa mielikuvan siitä, että kokouksessa oli kyse yritysten markkinoinnista ainakin yhtä paljon kuin kehityksestä.

Yritysten panos kehitykselle aletaan tunnustaa sekä hyvässä että pahassa. YK:n kehitysohjelma UNDP julkaisi Istanbulissa selvityksen, jonka mukaan vuosina 1990—2008 vähiten kehittyneistä maista virtasi ulos 197 miljardia dollaria laittomana pääomapakona.

Kokouksen viralliset kansalaisyhteiskunnan edustajat pahoittelivat tuoreeltaan, että kokouksen lopputulos on vain talousliberalismin uudelleenpaketointia. Heidän mukaansa kokemus on osoittanut, että yritykset käyttävät kehitysmaiden resursseja kestämättömällä tavalla.

Asianosaiset maat suhtautuivat Guardianin arvion mukaan vähemmän vihamielisesti. Alimamy Kargbo Sierra Leonesta esimerkiksi kommentoi lehden haastattelussa, etteivät valtiot voi pyörittää yritysmaailmaa ja että yritykset luovat tärkeitä työpaikkoja. Valtioiden tehtävä on huolehtia, että maassa toimivat yritykset noudattavat niitä kansainvälisiä sopimuksia, jotka kyseinen maa on ratifioinut.