Uutinen

YK-sopimus helpottaa lahjusrahojen takaisinperintää

Kansainvälisen lainsäädännön porsaanreiät ja poliittisen tahdon puute ovat usein estäneet valtaapitävien kähveltämien rahojen takaisinsaamisen. Tilanteeseen toivotaan parannusta ratifiointia odottavan korruption vastaisen YK-sopimuksen myötä.
Peter Eigen
9.5.2004

IPS -- Lahjonnan tiukimman vastustajan manttelista on kisattu tänä keväänä esimerkiksi Filippiinien ja Indonesian vaalikampanjoissa. Nämä maat ovat - monien muiden ohella - köyhtyneet takavuosina tuntuvasti juuri ahneiden ja korruptoitujen johtajiensa vuoksi. Johtajien laajat valtaoikeudet ja immuunius syytteille ovat mahdollistaneet Filippiineillä ja Indonesiassa kansallisomaisuuden järjestelmällisen rosvoamisen ja kansan kurjistamisen.

Parin menneen vuosikymmenen pahamaineisimpiin johtajiin kuuluvat Indonesian entinen presidentti Suharto, Filippiinien Ferdinand Marcos ja Zairen (nykyisin Kongon demokraattinen tasavalta) Mobutu Sese Seko. He onnistuivat kahmimaan kansan rahoja itselleen yhteensä arviolta 25-50 miljardia dollaria (dollari on noin 0,83 euroa), Transparency International -järjestön maailmanlaajuinen korruptioraportti 2004 paljastaa.

Noiden maiden kansalaiset ansaitsevat keskimäärin alle tuhat dollaria vuodessa, Kongon demokraattisessa tasavallassa vain 0,27 dollaria päivässä. Huomattava osa johtajien taskuihin päätyneistä rahoista oli peräisin rikkaiden maiden hallituksilta, kansainvälisiltä luottolaitoksilta ja kehitysapujärjestöiltä. Esimerkiksi Zaire sai Mobutun kaudella kehitysapua ja lainoja yli 12 miljardia dollaria, pääasiassa Maailmanpankilta.

Todellisia lukuja on likimain mahdoton selvittää, mutta arvioidaan, että Mobutu kevensi valtionsa kassaa noin viiden miljardin taalan verran. Asukkaat jäivät vaille kouluja, opettajia, sairaaloita ja lääkkeitä, mutta valtiolle kertyi mittavat velat.
 

Sveitsin pankkisalaisuutta murrettu lahjusten jäljittämiseksi



Sveitsin viranomaiset ovat viime aikoina edistyneet merkittävästi lahjusrahojen palauttamisessa oikeille omistajilleen. Sveitsin tiukkaa pankkisalaisuutta onnistuttiin murtamaan 1990-luvun lopulla natsi-Saksan juutalaisvainojen uhrien omaisuutta jäljitettäessä.

Lisäksi tinkimättömät tuomarit, kuten Carla del Ponte ja Bernard Bertossa, ovat onnistuneet jäljittämään ja jäädyttämään rahavaroja siinä määrin, että Sveitsi on ottanut johtavan roolin rahanpesun vastaisessa taistelussa.

Vuoden 2003 lopulla Sveitsin viranomaiset päättivät palauttaa Nigerialle 618 miljoonaa dollaria, jotka Abachan sanottiin kavaltaneen. Vielä suurempia summia on jäädytettyinä muissa maissa, muun muassa Britanniassa, jossa oikeustoimet 1,3 miljardin dollarin palauttamiseksi ovat juuttuneet paikoilleen.

Poliittisen tahdon puute voi kuitenkin muodostua laillisia porsaanreikiä
suuremmaksi esteeksi lahjusrahojen palauttamiselle. Samana päivänä, jona Mobutu syrjäytettiin Zairessa toukokuussa 1997, Sveitsin viranomaiset määräsivät kaikki maan pankit tutkimaan hänelle kuuluneet tilit. Rahaa löytyi vaivaiset neljä miljoonaa dollaria. Sveitsi otti yhteyttä Zairen uusiin vallanpitäjiin pyytäen selvitystä rahojen omistajista. Presidentti Laurent Kabila ei kuitenkaan vastannut kyselyihin kahteen vuoteen.

Maailmanlaajuista huomiota



Viime syksynä hyväksytty YK:n korruption vastainen sopimus on tärkeä askel eteenpäin lahjusrahojen palauttamiseksi. Sopimus määrää sen allekirjoittaneet valtiot yhteistyöhön keskinäisen oikeudellisen avun tarjoamiseksi varojen palauttamisessa. Sopimus patistaa myös valtiota edellyttämään omilta rahoituslaitoksiltaan, että ne tietävät, keiden kanssa asioivat.

Jos jokainen valtio omaksuisi ja toteuttaisi vaaditut toimet virkojen väärinkäytön, löysän pankkivalvonnan ja ulkomaisten pankkitilien hyödyntämisen lopettamiseksi, mahdollisuudet yhteiskunnan omaisuuden rosvoamiseen vähenisivät radikaalisti. Sopimuksen tärkeisiin määräyksiin kuuluu myös vaatimus, että viranomaisten tulee jäädyttää varat, jos toimivaltaiset toisen valtion edustajat pyytävät sitä järkevin perustein.

Aiemmin vaadittiin oikeuden päätös kyseisestä maasta. Sen hankkiminen on sen verran mutkikasta, että rahojen pimittäjä ehti yleensä siirtää ne turvaan. YK:n julistamaa korruption vastaista päivää vietetään ensi kerran tänä vuonna 9. joulukuuta. Transparency International valmistautuu siihen painostaen hallituksia ratifioiman sopimuksen, jotta lahjusrahat voidaan palauttaa omistajilleen.

Sopimuksen voimaantulo vaatii 30 ratifiointia. Kenia ja Sri Lanka tekivät sen ensimmäisinä, Etelä-Afrikka, Nigeria ja Kamerun aikovat seurata esimerkkiä. Sekä kehittyneiden että kehitysmaiden kansalaisilla on oikeus tietää, mitä viranomaisten hallinnoimille rahoille tapahtuu. Heillä on myös oikeus vaatia, että avustuksina saadut ja muut valtion varat saavuttavat aiotut vastaanottajansa: tavalliset ihmiset, jotka ovat kärsineet niin paljon tyrannien käsissä.
 

Kirjoittaja on korruptiota vastaan toimivan Transparency Internationalin puheenjohtaja.