Kuva:
Shutterstock
Uutinen

YK: Ruokaa hukataan 750 miljardin dollarin edestä vuosittain

Melkein kolmasosa maailman peltopinta-alasta käytetään viljelemään ruokaa, jota kukaan ei syö, selviää FAOn ja UNEPin tuoreesta raportista. Ruoan hävikillä on merkittävä vaikutus maailman talouteen ja ympäristöön.
Esa Salminen
11.9.2013

Tuore raportti paljastaa, että maailmassa käytetään noin 560 miljoonaa hehtaaria maata tuottamaan ruokaa, joka menee hukkaan ennen kuin pääty ihmisten ravinnoksi. Se on melkein 30 prosenttia maailman peltopinta-alasta.

Näiden 1,3 miljardin tonnin tuottamiseen käytetään saman verran vettä kuin virtaa vuodessa Volga-joessa, ja hävikin tähden ilmastoon pääsee 3,3 miljardia tonnia hiilidioksidia vuosittain. YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAOn ja ympäristöohjelma UNEPin yhteinen tuore raportti ”Food Wastage Footprint” on ensimmäinen, joka tutkii ruoan hävikkiä ympäristön näkökulmasta.

”Jos hukkaan menevä ruoka olisi valtio, se olisi maailman kolmanneksi suurin hiilidioksidin päästäjä”, todetaan FAOn tiedotteessa.

Taloudelliset menetykset hävikistä nousevat noin 750 miljardiin dollariin vuosittain. Summa on vajaat kolme kertaa suurempi kuin Suomen bruttokansantuote.

Reilu puolet hävikistä tuotannossa

Hävikistä 54 prosenttia tapahtuu alkupäässä, viljelyssä, sadonkorjuun jälkeen ja varastoinnissa, ja loput 46 prosenttia jalostuksessa, jakelussa ja kuluttajien käsissä. Kehitysmaissa hävikkiä tapahtuu erityisesti tuotannossa ja rikkaammissa maissa vähittäiskaupassa sekä kuluttajien kodeissa.

Raportissa muistutetaan, että mitä myöhemmin ruokaa menee hukkaan, sitä suurempi on hävikin ekologinen jalanjälki, sillä ympäristölle koituu rasitetta käsittelystä, kuljetuksesta, varastoinnista ja jopa kokkauksesta.

Alueellisista eroista raportissa nostetaan esille se, että Aasiassa riisin hävikki on merkittävä ongelma, kun taas länsimaissa ja Latinalaisessa Amerikassa lihan hävikki on suhteellisen suurta: jopa 80 prosenttia lihatuotteiden hävikistä tapahtuu näillä alueilla. Hedelmien hävikistä koituu suurta vesivarojen tuhlausta niin Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa kuin Euroopassakin.

”Parempaa tuotantoa, parempaa kierrätystä”

FAOn mukaan suuria syitä ruoan hävikkiin rikkaammissa maissa ovat heikko kommunikaatio tuotantoketjussa sekä kuluttajien käytös. Ruokaa ostetaan liikaa, ja syötäväksi kelpaavaa ruokaa heitetään pois niin kotona kuin kaupassakin.

Köyhemmissä maissa syitä hävikkiin ovat muun muassa heikot sadonkorjuutekniikat sekä infrastruktuuri ruoan kuljetuksessa ja varastoinnissa, samoin kuin ilmasto, joka on omiaan pilaamaan ruoka-aineet pikaisesti.

Raportin mukaan hävikkiä voitaisiin estää kolmella eri tapaa. Ensinnäkin ruoantuotannon tulisi paremmin vastata kysyntään: ei tulisi tuottaa ruokaa, jota ei tarvita. Toiseksi ylijäämäruokaa tulisi käyttää paremmin ihmisten ravinnoksi, eli joko laajentaa markkinoita tai lahjoittaa ylijäämää sitä tarvitseville. Jos ihmisiä ei syöjiksi löydy, tulisi ylijäämä käyttää rehuksi.

Kolmanneksi ruoan ylijäämää tulisi kierrättää paremmin. Kaatopaikoille joutuva ruoka tuottaa mädäntyessään metaania, joka on merkittävä kasvihuonekaasu.