Uutinen

YK-liiton juhlaseminaari: Mistä vauhtia jämähtäneeseen globalisaatiokeskusteluun?

"Suomesta on tullut aktiivinen globaali keskustelija, mutta olemme taantuneet omassa globalisaatiokeskustelussamme", puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen summasi Suomen YK-liiton 50-vuotisjuhlissa.
Sanna Jäppinen
30.1.2005

Presidentti Tarja Halosen johtama Kansainvälisen työjärjestön (ILO) komissio ryhtyi muutama vuosi sitten pohtimaan globalisaation sosiaalista ulottuvuutta. Yhtenä perusteena komission asettamiselle oli YK:n mukaan "paikalleen jämähtänyt julkinen keskustelu globalisaatiosta".

Komission raportti julkaistiin viime helmikuussa, ja sen jälkeen tuloksia on käsiteltyä muun muassa YK:n yleiskokouksessa. Raportti on herättänyt myös paljon kiinnostusta EU:ssa ja OECD:ssa. Kansallisella tasolla raportissa suositeltiin kaikille maille globalisaatio-ohjelman tekemistä.

Keskustelu virisikin meillä kevättalvella Halosen johdolla, mutta sen jälkeen ei ole edetty juuri mihinkään. Ehkä Suomi tarvitsisi oman komissionsa ravistelemaan jämähtänyttä julkista keskustelua – ainakaan YK-liiton aihetta pohtineessa seminaarissa ei kuultu aiheesta mitään uutta.

Seminaarista tupo-neuvotteluihin kiiruhtanut pääministeri Matti Vanhanen listasi jo tutut kohdat omasta globalisaatiolinjauksestaan: vapautuva kauppa ja investoinnit nostavat satojen miljoonien ihmisten elintasoa paremmin kuin kehitysyhteistyö ikinä – silti sitäkin tarvitaan luomaan pohja terveelle markkinataloudelle.

"Kyse on samanlaisista tulonjaon kysymyksistä kuin meillä tupossa. Olemme sisäistäneet sen, että yhteiskunta voi huonosti, kun jotkut sen jäsenistä voivat huonosti. Moraalinen vastuu on ulotettava maailmanlaajuiseksi", Vanhanen totesi.

Nähtäväksi jää, pystyykö ulkoministeriössä työn alla oleva globalisaatioselvitys vastamaan seminaarissakin useaan otteeseen kaivattuun johdonmukaisuuteen, eli että kaikilla politiikan saroilla tähdättäisiin samoihin päämääriin. Ainakin selvityksestä kertomassa ollut Hannu Kyröläinen vakuutti, että nyt pyritään nimenomaan tarkastelemaan Suomen ja kansainvälisten tekijöiden suhdetta - toisin kuin esimerkiksi muutama viikko sitten julkaistussa "Suomi maailmantalouden murroksessa" -raportissa. Brunilan työryhmä keskittyi pääasiassa Suomen sisäisiin menestystekijöihin.

"Politiikka on perustunut vahvasti sektoriajatteluun, mutta enää se ei toimi. Tarvitaan voimistuvia siteitä eri lohkojen välillä. Hyvänä esimerkkinä on vaikkapa täälläkin paljon puhuttaneet kauppa ja kehitys tai turvallisuus, joka ei tarkoita enää vain sotilaallista varustautumista. Johdonmukaisuutta tarvitaan niin maan sisällä, kansainvälisessä politiikassa kuin kansainvälisten instituutioiden kesken", Kyröläinen muistutti.
 

YK:sta tukea yritysvastuun kehittämiseen

YK-liiton puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen kyseli seminaarissa, että onko niin, että liike-elämä käy tänä päivänä aktiivisempaa globalisaatiokeskustelua kuin poliitikot.

"Yrityksissä päätöksiä on tehtävä joka päivä", totesi Stora Enson yritysvastuuseen liittyvästä viestinnästä vastaava Päivi Sihvola.

Strora Enso kirjasi omat yhteiskunta- ja ympäristövastuun perusohjeensa vuonna 2001. "Tärkeimpänä syynä ohjeiden laatimiseen oli globalisaation vastainen liike ja epäluottamus yrityksiin. Meille yhteiskuntavastuu on erityisen tärkeää, sillä olemme iso ja näkyvä yritys. Olemme myös mukana ´luonnonvarabisneksessä`, eli on välttämätöntä miettiä, kuinka hyödynnämme resursseja kestävällä tavalla."

Sihvolan mukaan yritysvastuun noudattamisen arvoa on vaikea arvioida, mutta hän totesi, että varmaa on se, että voittoa vastuullisuudesta on koitunut. "Kyse on liiketoiminnasta, ja yhteiskuntavastuuta noudattamalla voimme tarjota asiakkaillemme laatu-ulottuvuuden ja olemassaolon oikeutuksen. Sijoittajat ovat aina vain kiinnostuneempia siitä, millaisiin hankkeisiin mennään mukaan."

Sihvolan mukaan yli 40 maassa toimivan yrityksen yhteiskuntavastuun ohjeet pohjautuvat melko tarkkaan YK:n ihmisoikeuksien julistukseen sekä ILO:n perusasiakirjoihin. "Neljän vuoden aikana ohjeisiin on pitänyt tehdä vain yksi lisäys: poliittisista lahjoituksista on raportoitava."

Konkreettista yhteistyötä yritysvastuun alueella Stora Enso tekee tänä päivänä muun muassa Unicefin kanssa. "Meillä on maailmanlaajuinen kumppanuus tyttöjen koulutuksen ja lukutaidon edistämiseksi. Lukutaito kohentaa hyvinvointia ja lisää samalla taloudellisia toimia. Ainakin tähän asti lukutaidon lisääntyminen on myös hieman kasvattanut paperin kulutusta."

Sihvola kertoi myös Brasiliassa tehtävästä uudenlaisesta kokeilusta YK:n kehitysohjelman (UNDP) kanssa. "Kun aloitamme toimintamme jollain alueella, paikallinen sosioekonominen tilanne muuttuu suuresti. UNDP on mukana arvioimassa, millaisia muutokset ovat Brasilian kohteessa."

"UNDP on uskottava, neutraali, ammattitaitoinen ja kaikkia osapuolia kunnioittava yhteistyötaho. Sen avulla saamme arvokasta tietoa siitä, kuinka kaukana tai lähellä todellisuudessa olemme itsellemme asettamistamme tavoitteista."