Sukupuolten välinen tasa-arvo on yksi köyhimpien maiden suuria haasteita. Erityisen tärkeää on, että myös naiset saavat mahdollisuuden ammatilliseen koulutukseen ja pystyvät itse vaikuttamaan taloudelliseen tilanteeseensa. Kuvassa burkinafasolaisia naisia valmistamassa karitevoita.
Kuva:
Shutterstock
Uutinen

YK: Köyhyyden vähentäminen etenee takkuillen köyhimmissä maissa

Ebolan kaltaiset kriisit osoittavat, miten hauraita kaikkein köyhimpien valtioiden rakenteet ovat, todetaan YK:n tuoreessa raportissa.
Sanna Jäppinen
24.10.2014

Maailman valtioista 48:n lasketaan kuuluvan vähiten kehittyneiden maiden joukkoon. Yhteensä näissä maissa, joista valtaosa on Afrikassa, asuu noin 900 miljoonaa ihmistä. Heistä yli 70 prosenttia elää alle kahdella dollarilla päivässä, ja äärimmäisen köyhyyden rajapyykin eli 1,25 dollarin alapuolelle jää hieman yli puolet väestöstä.

Nykytahdilla äärimmäisen köyhyyden poistaminen ei onnistu kaikkein köyhimmissä maissa vuoteen 2020 mennessä, todetaan tuoreessa raportissa "State of the Least Developed Countries Report 2014". Raportin on tuottanut YK:n alainen, vähiten kehittyneisiin maihin sekä sisämaassa tai saarilla sijaitseviin kehitys­maihin keskittyvän korkean edustajan toimisto OHRLLS.

Vuodesta 2011 lähtien köyhimmät maat – ja avunantajat – ovat sitoutuneet niin sanottuun Istanbulin toimintaohjelmaan, jonka tarkoitus on varmistaa kestävä talouskasvu ja vahvistaa maiden rakenteita niin, että loppusuoralla olevien YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttaminen olisi mahdollista.

"Edistyminen tavoitteiden suhteen on ollut sekavaa. Osa maista on saanut hyviä tuloksia inhimillisen kehityksen suhteen, varsinkin koulutuksen, terveydenhuollon ja nuorison olosuhteiden osalta, mutta samaan aikaan toiset ovat edelleen syvällä äärimmäisen köyhyyden suossa", OHRLLS:in johtaja Gyan Chandra Acharya totesi raportin julkistuksen yhteydessä.

Achary muistutti, että vuoden 2011 jälkeen myös avunantajien kaikkein köyhimmille maille suuntaama kehitysapu on ollut epävakaata.

Raportin mukaan uusia, vuoden 2015 jälkeisiä kestävän kehityksen tavoitteita sovittaessa köyhyyden poistamiseen nimenomaan kaikkein köyhimmissä maissa pitäisi kiinnittää enemmän huomiota kuin tähän asti.

Kasvava eriarvoisuus syventää köyhyyttä

Raportissa todetaan, että kasvava eriarvoisuus vaikuttaa ennestäänkin heikkojen valtioiden poliittiseen ja yhteiskunnalliseen vakauteen ja voi entisestään kärjistää köyhyyttä.

Köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämisen kannalta OHRLLS nostaa esille neljä keskeistä haastetta. Tärkein on sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen. Raportin mukaan köyhien maiden hallitusten on parannettava naisten asemaa esimerkiksi tarjoamalla myös heille mahdollisuus ammatilliseen koulutukseen ja siten suurempaan  taloudelliseen omavaraisuuteen.

Muita suuria haasteita ovat instituutioiden vahvistaminen, infrastruktuurin ja palveluiden parantaminen sekä ulkoisiin uhkiin varautuminen.

Maiden rakenteiden hauraus tulee selkeästi esiin juuri erilaisten yllättävien hätätilanteiden yhteydessä. Köyhimmät maat ovat haavoittuvimpia niin talouteen, muuttuvaan ilmastoon tai terveyteen liittyvien kriisien edessä.

Tuore esimerkki on ebolaepidemia, joka on keskittynyt kolmeen valtioon, jotka kuuluvat kaikkein köyhimpien maiden ryhmään: Guineaan, Liberiaan ja Sierra Leoneen. Kriisistä selviäminen ei onnistu ilman vahvaa kansainvälisen yhteisön tukea, raportissa muistutetaan.