YK:n päämaja New Yorkissa.
Kuva:
Mark Garten
UN Photo
Uutinen

Suomalaiset YK-järjestöt: Monenkeskinen yhteistyö vahvistaa myös Suomen asemaa

Globaalin köyhyyden vähentäminen ja kestävän kehityksen edistäminen ovat parhaita tapoja vaikuttaa muun muassa sairauksien, kriisien, pakolaisuuden ja terrorismin taustalla oleviin syihin, muistuttavat suomalaiset YK-järjestöt.
Esa Salminen
10.6.2015

YK-järjestöjä Suomessa edustavat kansalaisjärjestöt toivovat, että Suomi turvaa jatkossakin riittävän resurssoinnin YK-järjestöille.

Suomen YK-liitto, Suomen Unicef, Suomen UN Women, Suomen Pakolaisapu ja Väestöliitto sanovat yhteisessä tiedotteessaan, että YK-järjestöt ovat keskeisessä asemassa kokonaisvaltaisen kehityksen tukemisessa.

"YK-järjestöt ovat läsnä kaikissa kehittyvissä maissa ja voivat siten täydentää Suomen vaikuttavuutta siellä, missä Suomella ei ole omaa toimintaa. Tukemalla YK-järjestöjä Suomi vahvistaa myös poliittisia vaikutusmahdollisuuksiaan kansainvälisillä foorumeilla", järjestöt sanovat.

Suomi tukee tällä hetkellä koko YK:n apujärjestelmää reilulla sadalla miljoonalla eurolla, eli tuki niille muodostaa noin 10 prosenttia koko Suomen kehitysavusta. Hallitus on päättänyt leikata kehitysyhteistyötä 300 miljoonalla.

YK:lta kohtuullisen helppo leikata

Suomi on keskittänyt apuaan tiettyihin YK-järjestöihin. UN Womenille Suomi on suurin rahoittaja, YK:n ympäristöohjelma Unepin rahoittajista Suomi on nyt kolmanneksi suurin, samoin väestörahasto UNFPA:n rahoittajista.

Kehitysministeri Lenita Toivakka (kok.) on sanonut, että hänen ensimmäinen painopisteensä on tyttöjen ja naisten aseman kehittäminen. Toisaalta hän on myös sanonut karsivansa Suomen rahoittamia YK-järjestöjä. YK-järjestöt ovat kohtuullisen helppo leikkauskohde siksi, että niiden kanssa tehdään tyypillisesti vain vuoden mittaiset rahoitussopimukset.

"Globaalin köyhyyden vähentäminen ja kestävän kehityksen edistäminen ovat parhaita tapoja vaikuttaa muun muassa sairauksien, kriisien, pakolaisuuden ja terrorismin taustalla oleviin syihin. Ennaltaehkäisy on parasta turvallisuuspolitiikkaa ja vähentää myös maailman kriisien ja heilahtelujen vaikutuksia Suomeen", järjestöt kirjoittavat.

Kansainvälinen yhteisö neuvottelee parhaillaan YK:n johdolla uusista, vuoteen 2030 ulottuvista globaaleista kestävän kehityksen tavoitteista ja niiden rahoituksesta. Loppuvuonna Pariisin ilmastokokouksen tavoitteena on puolestaan saada aikaan kansainvälinen sitova ilmastosopimus.

"YK:n rooli näissä koko maailman tulevaisuutta määrittelevissä prosesseissa ja kansainvälisen kestävän kehityksen edistämisessä on korvaamaton", järjestöt muistuttavat. "Suomen mahdollisuudet vaikuttaa näihin meitäkin läheisesti koskettaviin neuvotteluihin riippuvat sitoutumisemme tasosta."