Uutinen

YK: Ilmastoneuvottelujen päähuomio kehitysmaiden sopeutumiseen

Miljoonat köyhät joutuvat jo nyt taistelemaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia vastaan. Kehitysmaat onkin nostettava ilmastoneuvottelujen keskiöön: niille on tarjottava riittävä tuki muutosten torjuntaan ja ennen muuta sopeutumiseen, vaaditaan inhimillisen kehityksen raportissa.
Sanna Jäppinen
27.11.2007
Sanna Jäppinen
071127sjappinen_undp_dobie.jpgUNDP:n Philip Dobie muistutti, että ihmisten ohella ilmastonmuutos uhkaa monia ekosysteemejä.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia inhimilliseen kehitykseen ja köyhien ihmisten elämään on tähän asti aliarvioitu, todetaan YK:n kehitysohjelman UNDP:n tänään julkistamassa inhimillisen kehityksen raportissa.

Muutokset eivät ole useimmiten riittävän näyttäviä saadakseen mediahuomiota. Kuivuus, tulvat ja äärimmäiset sääilmiöt kuitenkin tuhoavat jatkuvasti jo entuudestaan köyhien ihmisten omaisuutta, lisäävät aliravitsemusta ja pakottavat perheet pitämään lapset pois koulusta, raportissa muistutetaan.

"Kun vihdoin päästiin yksimielisyyteen siitä, että ilmastonmuutos on tosiasia, on toimiin ryhdytty vauhdilla", arvioi Suomessa raporttia tuoreeltaan esitellyt UNDP:n kuivien alueiden kehittämiskeskuksen johtaja Philip Dobie.

"Keskustelu kulminoituu joulukuussa pidettävään Balin ilmastokokoukseen, jossa tehdään ratkaisevia päätöksiä Kioton ilmastosopimuksen jatkotoimista vuodesta 2012 eteenpäin. Odotan mielenkiinnolla, mitä kehitysmaille on siellä tarjolla."

Ilmatieteenlaitoksen pääjohtaja Petteri Taalas totesi, että yksilöiden ohella myös köyhät valtiot ovat rikkaita haavoittuvampia. Vaikka absoluuttisina summina ilmastonmuutoksen teollisuusmaiden talouksille aiheuttamat kulut ovat usein suurempia, suhteellisesti kehitysmaiden kärsimät taloudelliset menetykset ovat huimia.

Esimerkkinä hän käytti Mosambikia vuonna 2000 vaivanneita tulvia, jotka jättivät satoja tuhansia ihmisiä kodittomiksi ja tuhosivat maan infrastruktuuria. Katastrofi aiheutti maan bruttokansantuotteeseen 23 prosentin notkahduksen.

Lämpötilan nousu pidettävä alle kahdessa asteessa

Jos maapallon keskilämpötila nousee yli kaksi astetta, ovat seuraukset tutkijoiden arvioiden mukaan katastrofaaliset erityisesti köyhimpien ihmisten kannalta, ja niihin sopeutuminen käy yhä vaikeammaksi:

  • Kuivuuden, tulvien ja äärimmäisten sääilmiöiden takia ruokatuotanto ja -turva ovat vakavasti uhattuna, erityisesti eteläisessä Afrikassa, jossa kuivilla alueilla tuotanto uhkaa laskea neljänneksen. Aliravittujen määrä voi nousta 600 miljoonalla vuoteen 2080 mennessä.
  • Jäätiköiden sulaminen nostaa merenpintaa, mikä pakottaa arviolta 300 miljoonaa ihmistä pakenemaan rannikkoalueilta, erityisesti Bangladeshissa, Vietnamissa ja Egyptissä. Samalla vedenpuutteesta kärsivien määrä uhkaa nousta jopa 1,8 miljardilla vuoteen 2080 mennessä, etenkin Etelä-Aasiassa ja Pohjois-Kiinassa.
  • Yleiset tappavat taudit, kuten malaria ja denguekuume, saattavat levitä rajusti, myös uusille alueilla.

Philip Dobie muistutti, että lämpenemisen pysäyttäminen kahteen asteeseen vaatii tiukkoja päästörajoituksia sekä teollisuus- että kehitysmailta. Koko maailmassa päästöjä on leikattava 50 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä, ja rajuimmat leikkaukset on tehtävä ennen vuotta 2020.

Teollisuusmaille tavoite tarkoittaa, että päästöjä on vähennettävä 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, ja kehitysmaille vaatimus on 20 prosentin leikkaus.

"Kehitysmaiden kohdalla tilanne on monimutkainen. Kaikkein köyhimpien kulutus on niin pientä, että heille on turha saarnata päästöjen leikkauksista. Inhimillisen kehityksen kannalta heidän on saatava lisätä kulutustaan", Dobie totesi.

Uhkana "sopeutumisapartheid"

Jotta kehitysmailla on mahdollisuus leikata huomattava osa kasvihuonekaasupäästöistään, ne tarvitsevat tukea puhtaan energiateknologian käyttöönottoon ja metsien suojeluun, raportissa todetaan.

Mutta vaikka sekä teollisuus- että kehitysmaat suoriutuisivat lähivuosikymmeninä mallikkaasti tiukoista päästövaatimuksista, on jo nyt tapahtunut peruuttamattomia muutoksia, jotka tulevat vaikuttamaan pitkälle tulevaisuuteen.

"Siksi päähuomio on kiinnitettävä kehitysmaiden kykyyn sopeutua vääjäämättä tapahtuviin muutoksiin", Philip Dobie painotti.

Politiikan muuttaminen ja jo annettujen lupausten pitäminen ovat hänen mukaansa avainasemassa, mutta huomattava summa kahisevaakin täytyy löytyä, jos sopeutuminen ja samalla inhimillinen hyvinvointi aiotaan turvata kehitysmaissa: vuoteen 2015 mennessä rahaa tarvittaisiin arviolta 86 miljardia dollaria (57,8 miljardia euroa).

Nykytahti ei lupaa hyvää, sillä tähän mennessä kehitysmaiden sopeutumismahdollisuuksiin on käytetty 26 miljoonaa dollaria (17,5 miljoonaa euroa) - eli saman verran kuin vaikkapa Britannia käyttää viikossa tulvasuojien rakentamiseen.

Inhimillisen kehityksen raporttiin kirjoittanut eteläafrikkalainen rauhannobelisti Desmond Tutu nimittääkin nykytilannetta "sopeutumisapartheidiksi".

Kehitysmaiden sopeutumista muutoksiin voidaan raportin mukaan tukea esimerkiksi uhkien paremmalla ennakkoarvioinnilla ja niiden tehokkaalla huomioimisella maiden omissa köyhyydenvähentämissuunnitelmissa.

Petteri Taalas antoi rohkaisevan esimerkin sopeutumisen mahdollisuuksista Malista: siellä muutosten ennakointijärjestelmään panostaminen on heijastunut 30 prosentin kasvuna ruokatuotannossa.

Lisää tietoa aiheesta