Uutinen

YK: Globalisaatio ei vähennä eriarvoisuutta

Viime vuosien huiman talouskasvun hedelmät ovat jakautuneet epätasaisesti. Rikkaat ovat rikastuneet, ja köyhät köyhtyneet entisestään, vahvistaa tuore YK-raportti. Myös sukupuolten eriarvoisuus on pahentunut naisten ahdingon myötä.
Haider Rizvi
28.8.2005

IPS -- Maailman sosiaalista tilannetta luotaavan raportin tuotti YK:n talous- ja sosiaaliasioiden osasto. Se julkistettiin kolme viikkoa ennen syyskuun puolivälissä pidettävää Millennium-seurantahuippukokousta, johon maailman johto kokoontuu tarkastelemaan vuonna 2000 asetettujen vuosituhannen kehitystavoitteiden (MDG) toteutumista.

Eriarvoisuutta pahentavat raportin mukaan syvenevät kuilut virallisen ja epävirallisen talouden ja toisaalta koulutetun ja kouluttamattoman työvoiman välillä. Myös koulutus ja terveydenhuolto jakautuvat yhä selvemmin kahtia, samoin kuin mahdollisuudet sosiaaliseen, taloudelliseen ja poliittiseen osallistumiseen.

Raportin mukaan maailma on nyt polarisoituneempi kuin kymmenen vuotta sitten. Vuonna 1995 Kööpenhaminassa pidetyn YK:n sosiaaliasioiden huippukokouksen lupaus nostaa ihminen kehityksen keskiöön näyttää unohtuneen.

"Sen jälkeen moni vuosikymmenten takainen sosiaalinen kuilu on tosiasiassa leventynyt, varsinkin erot sukupuolten asemassa", raportin laatineen YK:n osaston alipääsihteeri Jose Antonio Ocampo sanoo.

Epävirallisessa taloudessa vailla lain turvaa työskentelevistä on 60 prosenttia naisia. "Osuus on korkea, kun otetaan huomioon, että naisia on kaikkiaan työelämässä vähemmän kuin miehiä", Ocampo tähdentää.

Vaikka tytöt ja naiset pääsevät nykyisin aiempaa paremmin kouluun, heidän osuutensa virallisesta työvoimasta on eräillä alueilla jopa laskenut, sanoo Ocampo.

Hänen mielestään se tekee naisten tulvasta epäviralliselle sektorille "vieläkin huolestuttavamman".

Työllisyys, työturvallisuus ja palkat sivuraiteella

Kiinnittyminen globaaliin talouteen on raportin mukaan vain lisännyt monien maiden sisäistä ja keskinäistä eriarvoisuutta. Globalisaation alttarille on uhrattu niin työllisyys, työturvallisuus kuin palkatkin.

"Keskittyminen yksinomaan talouskasvuun ja tulonmuodostukseen on tehoton kehitysstrategia, koska se johtaa vaurauden kasaantumiseen harvoille ja syventää monien köyhyyttä", raportti sanoo.

Sen mukaan rikkaiden ja köyhien erot "kasvavat hälyttävästi" jopa vauraissa maissa, kuten Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Britanniassa. Ja vaikka talous kasvaa kohisten Kiinassa ja Intiassa, taloudellinen tasa-arvo ei parane.

Sama kaava toistuu muuallakin Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa. Raportin mukaan köyhien määrä kasvoi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa lähes 90 miljoonalla vuosina 1990-2001.

Latinalaisessa Amerikassa työttömyys nousi vuoden 1995 liki seitsemästä prosentista yhdeksään vuonna 2002. Yhä useammat työtätekevät on sysätty epäviralliseen talouteen, jossa olosuhteet ovat "usein epäinhimilliset ja palkat alhaiset".

Raportin mukaan rotu määrittää yhä ratkaisevasti yksilön taloudellisia mahdollisuuksia esimerkiksi Brasiliassa, Guatemalassa ja Boliviassa. Intiaanit ja afrikkalaisperäiset ansaitsevat keskimäärin 35-65 prosenttia valkoisia vähemmän. Syrjintä näkyy myös koulutuksessa ja asuntomarkkinoilla.

Raportti muistuttaa globaalista eriarvoisuudesta: 80 prosenttia maailman kansantuotteesta kuuluu teollisuusmaiden miljardille asukkaalle, kun viisi miljardia kehitysmaiden kansalaista saa tyytyä 20 prosenttiin.

Ocampo varoittaa, että näiden epäsuhtien korjaamatta jättäminen on uhka demokratialle ja yhteiskunnalliselle vakaudelle koko maailmassa. "Siitä joutuu maksamaan jokainen."

YK:n pääsihteeri Kofi Annan on vedonnut toistuvasti rikkaisiin maihin, että ne osallistuisivat köyhyyden vastaiseen taisteluun antamalla 0,7 prosenttia kansantuotteestaan kehitysapuun.