Uutinen

Yhteystoiminnoista keskusteltiin Nicaraguassa

Nicaragualaiset kansalaisjärjestöt kehottavat suomalaisia kumppaneitaan hankeyhteistyöhön.
Kimmo Lehtonen
2.3.2003

Kuva: Kimmo Lehtonen

SDNL:n nicaragualainen kumppanuusjärjestö CEDUPAZ antaa vangeille ihmisoikeuskoulutusta.


Suomalaisilla kansalaisjärjestöillä, Kepa poisluettuna, on Nicaraguassa kaiken kaikkiaan 22 kumppanijärjestöä. Kepan yhteystoimitsijan järjestämässa työnarviointiseminaarissa 15 edustajaa 13 järjestöstä arvioi suomalaisten ja nicaragualaisten kansalaisjärjestöjen yhteistyötä. Tavoitteena oli löytää yhteistyön pääasialliset ongelma- ja solmukohdat ja esittää vaihtoehtoja yhteistyön laadun parantamiseksi. Seminaari oli ensimmäinen laatuaan Kepan Nicaraguan yhteyspalveluiden historiassa.

Seminaarin alussa selvitettiin suomalaisten järjestöjen yleisluonnetta, ministeriön osuutta rahoittajana, toimintojen aikatauluttajana ja koko yhteistyöpolitiikan ohjaajana. Samalla kerrattiin hankkeisiin liittyvä vuotuinen aikataulutus ja se, mistä järjestöjen hankebudjetti kokonaisuudessaan koostuu. Tätä seuranneissa ryhmissä käsiteltiin hallintoa, kommunikaatiota ja Kepan yhteystoimintaa sekä järjestöjen suhdetta yhteystoimitsijaan.

Ryhmäkeskustelujen ajaksi suomalaiset häädettiin paikalta, jotta keskustelusta muodostuisi luontevaa ja kritiikin antamista ei arkailtasi.

Sopimukset kuntoon ajoissa



Metodi mitä ilmeisemmin toimi, sillä ryhmätöiden tulokset ovat antoisia ja loppuraportissa on mukana aimo annos suoraa puhetta. Eniten keskustelua ja muutosehdotuksia olivat kirvoittaneet hankkeiden hallintoon liittyvät ongelmat.

Ensiksi todettiin tosiasia, että projektisummat ovat kohtalaisen pieniä vuodesta toiseen ja siksi hankkeiden toteuttaminen halutussa mittakaavassa on mahdotonta. Nicaragualaisjärjestöt esittävätkin, että suomalaiset alkaisivat toteuttaa yhteistyöhankkeita. Tällöin omavastuuosuuden kokoamisen taakka ei olisi niin suuri kullekin yksittäiselle järjestölle.

Hankesuunnitelmien tekemistä puolestaan hankaloittaa yhteisten sääntöjen ja kaavakkeiden puute. Se johtaa lisäkyselyihin Suomeen, hidastaa rahoituksen saantia ja hankkeen toteuttamista.

Seminaarilaisia harmitti myös se, että useissa suomalaisjärjestöissä ei ymmärretä kirjallisten vuosisopimusten allekirjoittamisen tärkeyttä. Nicaraguassa kaiken on oltava paperilla ja jos niin ei ole, järjestön toiminta vaikeutuu huomattavasti ja asiat viivästyvät.

Toisaalta seminaarissa kävi ilmi, että nicaragualaiset tuntevat huonosti ulkoministeriön kehitysyhteistyöosaston toimintatapaa ja hankkeisiin kohdistuvia vaatimuksia. Helpottaakseen ongelmaa järjestöt ehdottavatkin raportointijärjestelmän luomista ja toivovat saavansa koulutusta ja neuvontaa sen käyttämiseksi. Nicaraguassa ensimmäinen koulutus järjestetäänkin jo maaliskuussa.

Nicaragualaiset eivät myöskään ole kovin hyvin perillä siitä, että Suomen hallituksen ja ministeriöiden poliittisen linjan muutokset vaikuttavat myös heidän rahoitukseensa. Heidän ratkaisuehdotuksensa pulmaan on, että suomalaisten järjestöjen tulisi vaatia jatkuvuutta ministeriön politiikkaan ja lisäksi tiedottaa ajoissa kumppaneilleen odotettavissa olevista muutoksista.

Kepaan turvauduttaisiin enemmän



Nicaragualaiset ovat kuitenkin hyvin perillä siitä, että Suomessa kyse on useimmiten vapaaehtoistyöstä, jossa ihmiset vaihtuvat ja työtä tehdään vaihtelevalla tarmolla.

He toivovat kuitenkin, että kumppaneiden välillä olisi paljon enemmän kommunikaatiota. Vuosittaisia vierailuja otettaisiin mielellään vastaan, vaikka tiedetäänkin, ettei se ole kenellekään ilmaista ja tekee loven projektirahoihin. Vierailuja toivotaan myös siksi, että partnerin kontrolli projektirahojen käytössä lisääntyisi ja siten hillitsisi kiusausta väärinkäytöksiin.

Nigaragualaiset uskovat, että vierailut auttaisivat suomalaisia ymmärtämään paremmin kumppaninsa toimintaympäristöä ja toimintaan liittyviä ongelmia. Kohtaaminen saattaisi myös antaa henkistä pontta suomessa tehtävään omavastuuosuuden usein hankalaan keruutyöhön.

Kepan yhteystoiminnalle annettiin tunnustusta, mutta toivottiin että yhteystoimitsijan toimenkuva määriteltäisiin tarkemmin. Järjestöjen mielestä toimitsijan olisi hyvä olla maassa ainakin viitisen vuotta, jotta yhteinen toimintajakso olisi pidempi.

Lopuksi ehdotettiin, että Kepa dokumentoisi säännöllisesti esimerkiksi videoimalla järjestöjen toimintaa, sen ympäristöä ja ongelmia. Videot auttaisivat suomalaista järjestökenttää ja muutakin yleisöä ymmärtämään Nicaraguan todellisuutta paremmin, seminaarilaiset arvelevat.

Nicaraguan seminaarin pohjalta Kepassa on jo valmistettu suomalaisille kansalaisjärjestöille suunnattu opas "21 vinkkiä etelä-pohjoinen kansalaisjärjestöyhteistyölle".