Uutinen

Yhteistyö kompensoi rahanpuutetta Thaimaan jälleenrakennuksessa

Thaimaan hallituksen lupaama apu joulukuisen tsunamin uhreiksi joutuneille kalastajille on jäänyt tulematta, mutta järjestöjen ja yksityissektorin avulla on perustettu veneiden korjaustelakoita.
Timo Kuronen
4.4.2005

Kuva: veneenrakentajia (Kuvaaja: Timo Kuronen

Veneenrakentajia Thaimaan Krabin maakunnassa.

BANGKOK - Thaimaan lounaisten maakuntien rannikkokylissä on iso joukko joutilaita mutta vihaisia ihmisiä. Yksi heistä on Udom Sae-ali, joka istuu vaimonsa ja pienen poikansa kanssa kotinsa edustalla Koh Mukin saarella Trangin maakunnassa.

"Minulla on yksi vene, joka on rikki. En osaa korjata sitä, eikä minulla ole varaa ostaa uutta. Hallitus ei auta köyhiä, vaikka se lupasi", Udom sanoo.

Heti tsunamin jälkeen Thaimaan hallitus lupasi maksaa jokaiselle kalastajalle korvauksia veneen rikkoutumisesta tai tuhoutumisesta hyökyaallossa. Rahaa piti tulla pienestä veneestä 20 000 - 66 000 bahtia (400-1320 euroa), suuremmasta aluksesta paljon enemmän. Viranomaisarvioiden mukaan veneitä rikkoontui kuuden maakunnan alueella yli 7 000 kappaletta.

"Luvattuja rahoja ei ole kuulunut. Täällä kierteli viranomaisia keräämässä tietoja, ja kyläläiset saivat tammikuussa muutaman tuhannen bahtin summan, mutta sillä ei veneitä korjata. Pelkkä puutavara yhteen veneeseen maksaa 50 000 bahtia (noin 1 000 euroa) ja moottori ainakin 30 000. Uuden veneen ostaminen naapurimaakunnan veneveistämöltä maksaa yli sata tuhatta", Udom jatkaa.

Udomin mukaan saaren eri kylien kalastajien suhteet ovat tsunamin jälkeen viilenneet, sillä toiset saavat apua enemmän kuin toiset. "Naapurikylään on tullut lahjoituksia ulkomaalaisilta, meille ei. Syynä on varmaan se, että meidän kylässä ei ole lomakeskusta eikä turisteja".

Udomin naapuri Soofon Promjan uskoo, että valtion lupaamat rahat ovat jääneet paikallisviranomaisten ja muiden välikäsien taskuihin. Hänen miehensä alkoi korjata perheen venettä kansalaisjärjestön antamilla lankunpätkillä. Ne eivät kuitenkaan riittäneet kuin alkuun, ja nyt mies on rakentamassa valtion kustantamia taloja niille kyläläisille, joiden koti tuhoutui tapaninpäivänä.

Järjestöt yhteistyöhön yritysten kanssa

Vain pari päivää tsunamin jälkeen useat kansalaisjärjestöt ja Etelä-Thaimaan pienkalastajien yhteenliittymä perustivat Save the Andaman Network -verkoston. Myös verkoston ideoija Pakpoom Witantirawat kritisoi viranomaisten hidasta avustustyötä. Kalastajille tarjotaan uusia asuntoja, vaikka heille olisi tärkeämpää saada uusi vene.

Pakpoomin mukaan kansalaisjärjestöillä ei ole mahdollisuuksia antaa käteistä rahaa, mutta ne voivat organisoida materiaali- ja henkilöapua. "Tavoitteemme on, että ihmiset pääsevät kalastamaan ja eroon avustusriippuvuudesta mahdollisimman pian. Avustusten kinuaminen on kyläläisille vastenmielistä, he haluaisivat päästä nopeasti takaisin jaloilleen."

Andaman-verkosto on pystyttänyt jo parikymmentä pientä venetelakkaa, jossa veneenrakennuksen taitavat miehet opettavat paikallisia kalastajia alusten korjaamiseen. Maaliskuun loppuun mennessä veneitä oltiin korjattu viitisensataa. Kun urakka on ohi, kylissä on runsaasti veneenrakennuksen perinnetiedon jatkajia.

Koska thaimaalaisjärjestöt eivät ole saaneet taloudellista apua valtiolta, on tsunamituhojen jälleenrakennus yhdistänyt perinteisesti toisiaan epäilevästi katsoneet järjestö- ja yritysmaailman.

Rakennus- ja kemianalan yritys Siam Cement Group lähetti oman selvityspartionsa tsunamialueelle ja päätti tukea Save the Andaman Networkin työtä. Yritys rahoittaa nyt kahdeksan korjaustelakan toimintaa ja tulee saamaan pienen mainostarransa yhteensä noin 700 veneen kylkeen.

Koh Lantan saarella Krabin maakunnassa kyläläisten veneenkorjausta on tukenut Supanimit-säätiö (World Vision Foundation of Thailand), joka on hankkinut paikalle veneenrakentajia, puutavaraa ja työkaluja. Andaman-verkoston tavoin Supanimit-säätiön tavoitteena on, että kalastajat oppivat myös veneenkorjauksen taidot.

Heikompiosaiset entistä haavoittuvampia

Etelä- ja kaakkois-aasialaisten ihmisoikeusjärjestöjen kattojärjestö Forum-Asia on seurannut tsunamista selvinneiden taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutumista. Forum-Asia julkaisi vastikään Ihmisoikeudet 100 päivää tsunamin jälkeen -raportin.

Raportin kirjoittajan Pichaya Fittsin mukaan tsunami heikensi jo ennestään yhteiskunnan heikompiosaisten, kuten naisten, lasten, pakolaisten, siirtotyöläisten ja perinteisten kalastusyhteisöjen asemaa kaikissa tuhon kohteeksi joutuneissa maissa.

Orvoksi jääneet lapset ovat joutuneet ihmiskauppiaiden kohteeksi ja esimerkiksi Sri Lankassa naisiin kohdistunut väkivalta on lisääntynyt. Siirtotyöläiset, kuten Etelä-Thaimaan matkailukeskuksissa ja kalastusaluksilla työskennelleet burmalaiset, ovat jääneet katastrofiavun ulkopuolelle ja pakoilleet viranomaisia maastakarkotuksen pelossa.

"Monien kalastajakylien ihmiset on asutettu telttakyliin kauas merenrannasta, mistä käsin he eivät pääse kalastamaan tai edes korjaamaan veneitään. Monin paikoin viranomaiset tai ranta-alueen uudet maanomistajat ovat estäneet kylien ihmisiä palaamasta vanhoille asuinsijoilleen. Tämä on suora rikkomus kalastajayhteisöjen oikeuteen harjoittaa elinkeinoaan", kertoi Pichaya Fitts raportin julkaisutilaisuudessa Bangkokissa.

Lisää tietoa aiheesta

Kepan kooste Aasian katastrofista