Uutinen

WWF-raportti: Suomalaisten kulutustasolla tarvittaisiin neljä maapalloa

Köyhillä mailla pitää olla oikeus kehittyä, vaikka se lisääkin paineita vähentää kulutusta rikkaissa maissa, todettiin WFF:n Living Planet -raportin julkistustilaisuudessa.
Sini Kuvaja
20.10.2004

Suomalaiset kuluttavat kuudenneksi eniten luonnonvaroja henkeä kohden. Meidän ekologinen jalanjälkemme on 3,9 kertaa suurempi kuin maapallon uusiutuvien luonnonvarojen tuottokyky henkilöä kohden laskettuna. Tilaston kärjessä ovat Arabiemiirikunnat, Yhdysvallat ja Kuwait. Tiedot käyvät ilmi WWF:n uudesta Living Planet -raportista.

Kaikkein pienin ekologinen jalanjälki on köyhillä kehitysmailla. Kulutus on minimissään alueilla, joilla eletään äärimmäisessä köyhyydessä ja nälässä. Sellaista elämää WWF ei ihannoi.

"Tietenkin kolmansilla mailla on oltava mahdollisuus kehittyä, vaikka se tulee lisäämään ekologista jalanjälkeä. Se asettaa paineita tänne vähentää sitäkin voimakkaammin meidän kulutustamme", sanoo WWF Suomen pääsihteeri Timo Tanninen.

Ekologinen jalanjälki on mittari, jolla arvioidaan ihmisen kuluttamien luonnonvarojen määrää suhteessa luonnon kykyyn uusiutua. Mittaria käytetään jo päätöksenteon pohjana esimerkiksi Helsingissä. Helsinki pystyy tuottamaan vain yhden prosentin kulutuksestaan.

"Onneksi metsiä ja kalavesiä riittää Helsingin ulkopuolellakin. Mutta maapalloja on vain yksi. Tällä hetkellä kulutamme maailmanlaajuisesti 20 prosenttia enemmän kuin luonto uusiutuu", Tanninen kertoo.

Tanninen puhuukin ekologisesta velasta, joka jätetään tuleville sukupolville. Globaali ekologinen velka lisääntyy niin kauan kuin ekologinen jalanjälki ylittää luonnon uusiutumiskyvyn.

Ekologinen jalanjälki on kasvanut 160 prosenttia vuosien 1961 ja 2001 välisenä aikana. Kasvutahti on ollut hiukan nopeampaa kuin väestönkasvu. Samaan aikaan luonnon monimuotoisuus on vähentynyt dramaattisesti, esimerkiksi makean veden kalakannat ovat supistuneet 30 vuodessa 50 prosentilla.

"Jos jalanjälki maailmanlaajuisesti kasvaa, luonto köyhtyy edelleen ja ihmisten kärsimykset lisääntyvät. Veden sekä ruoan puute pahenee ja kaupunkien hengitysilman laatu kärsii", Tanninen varoittaa.

Ratkaisuna WWF vaatii kestävää kehitystä tukevia veroratkaisuja, ympäristöasioiden huomioonottamista julkisissa hankinnoissa, kestävää energia- ja liikennepolitiikkaa ja ekotehokkuuden parantamista yritysten toiminnassa. Jokainen yksilö voi pienentää ekologista jalanjälkeä arjen toimissa, muun muassa vähentämällä kulutusta sekä ostamalla uusiutuvilla energialähteillä kuten tuulivoimalla tuotettua sähköä.

Suomen WWF ajaa myös ekologista jalanjälkeä kestävän kehityksen kokoavaksi mittariksi Suomessa. Hyvää tilastotietoihin perustuvaan jalanjälkeen tukeutuminen tekisi WWF:n mukaan globaalistikin.

"Olisi hienoa, jos saataisiin myös kansainvälisiin sopimuksiin selkeämmin mitattavia asioita", Tanninen toteaa.

Lisää tietoa aiheesta

WWF:n Living Planet -raportti
Kumppani-lehti: Ekologinen jalanjälki mittaa ihmisen suhdetta luontoon