Uutinen

WTO-neuvottelut kariutuivat, jatko epäselvä

WTO:n kuusi keskeistä jäsentä eivät päässeet kokouksessaan yksimielisyyteen maatalouskaupasta, ja WTO:n pääjohtaja Pascal Lamy on suosittanut, että meneillään oleva neuvottelukierros keskeytetään määrittelemättömäksi ajaksi.
Sanna Jäppinen
25.7.2006

Maailman kauppajärjestö WTO:n pääjohtaja Pascal Lamy ehdotti 24. heinäkuuta, että käynnissä oleva neuvottelukierros keskeytetään määrittelemättömäksi ajaksi. Edellisenä päivänä EU:n, Yhdysvaltain, Brasilian, Australian, Intian ja Japanin kauppaneuvottelijoiden kokoontuminen päättyi tuloksettomana.

Kehityskierroksena tunnetut neuvottelut käynnistyivät vuonna 2001 Dohassa. Tavoitteena oli saada yhteisymmärrys aikaan vuonna 2005 joulukuussa Hongkongissa pidetyssä WTO:n ministerikokouksessa, mutta siellä takarajaa siirrettiin ensin tämän vuoden huhtikuulle ja sittemmin heinäkuun loppuun.

Lamyn mukaan neuvottelujen kariutumisen myötä hukattiin mahdollisuus osoittaa, että monenkeskinen järjestelmä toimii. "Tänään täällä on vain häviäjiä", hän totesi 24. heinäkuuta pitämässään lehdistötilaisuudessa.

EU osoittelee Yhdysvaltoja

EU:n kauppakomissaari Peter Mandelson syyttää neuvottelujen epäonnistumisesta Yhdysvaltoja. Hänen mukaansa Yhdysvaltain kehitysmaille asettamat ehdot maataloustukien leikkaamiseksi olivat kohtuuttomia. Mandelsonin mukaan Yhdysvallat on valmis vähentämään kauppaa vääristäviä maataloustukiaan "dollari dollarista" -periaatteella eli vain saadessaan samassa suhteessa lisää mahdollisuuksia päästä kehitysmaiden markkinoilla, BBC kirjoittaa.

Myös Intian kauppaministeri Kamal Nath totesi lausunnossaan, että "yksi jäsenistä ei kykene tekemään merkittäviä vähennyksiä kauppaa vääristävissä tuissaan, mutta samaan aikaan se vaatii, että kehitysmaat avaisivat markkinansa sen tuetuille tuotteille", Outlook India uutisoi.

Yhdysvaltain kauppaneuvotteluja johtava Susan Schwab vakuuttaa BBC:n mukaan maansa olevan edelleen täysin sitoutunut monenkeskiseen kauppajärjestelmään, ja hän  arvosteli muiden maiden haluttomuutta "kunnianhimoisiin myönnytyksiin". Yhdysvaltain neuvotteluaika alkaa käydä vähiin, sillä kongressin presidentti George W. Bushille myöntämät neuvotteluvaltuudet umpeutuvat vuoden 2007 puolivälissä.

Köyhimpien maiden etu vai ei?

Kansainvälisten kansalaisjärjestöjen keskuudessa neuvottelujen kaatuminen on otettu vastaan ristiriitaisesti, mutta pääosin aikalisään on suhtauduttu positiivisena mahdollisuutena. Esimerkiksi kansainvälinen Maan ystävät ja Action Aid sanovat kannanotoissaan, että nyt on tilaisuus ja tarve arvioida koko monenkeskisen kauppajärjestelmän toimivuutta.

"Meidän on nyt tarkasteltava globaalin kaupan tulevaisuutta - sillä se pysyy keskeisenä elementtinä köyhyyden vastaisessa taistelussa. Nyt WTO:ssa tarvitaan perinpohjaista uudistusta, jotta se voisi olla hyvää edistävä voima maailmassa, eikä foorumi, jossa rikkaat riistävät köyhiä", totesi Action Aidin kauppakampanjan vetäjä Aftab Alam Khan.

Oxfam muistuttaa, että neuvottelujen keskeytyminen oli huono uutinen maailman köyhille. "Tulos oli traaginen kehitysmaille, ja se merkitsee sitä, että olemassa olevat säännöt ja kaksinaismoralismi pysyvät voimassa", järjestön poliittisen kampanjoinnin johtaja Phil Bloomer sanoi.

Kepan kehityspoliittinen sihteeri Tytti Nahi arvioi, että neuvottelujen keskeytyminen ei enää tässä vaiheessa ollut suuri vahinko kehitysmaille.

"Neuvottelut ovat edenneet erittäin nihkeästi. On ollut selvää, etteivät EU ja Yhdysvallat vieläkään näe sitä,  kuinka tärkeä todellinen kehityskierros olisi oikeudenmukaisuuden ja globaalin turvallisuuden kannalta. Nyt on sopiva hetki miettiä, mitä kauppa- ja kehitystavoitteiden johdonmukaisuus oikeasti tarkoittaa", Nahi sanoo.

Esimerkkinä johdonmukaisuuden puutteesta Nahi viittaa Yhdysvaltain ja Japanin haluttomuuteen avata markkinoitaan köyhimpien maiden tärkeimmille vientituotteille, kuten tekstiileille, vaikka on arvioitu, että köyhimmät maat voisivat ansaita 2,5 miljardia dollaria vuosittain, jos niille myönnettäisiin tulli- ja kiintiövapaa pääsy teollisuusmaiden markkinoille.

EU on puolestaan ehdottanut, että kehitysmaiden tulisi leikata tullejaan teollisuustuotteiden suhteen jopa 70 prosenttia, siinä missä teollisuusmaiden leikkaukset saattaisivat jäädä 25 prosenttiin. "Tämä vaarantaisi monta työpaikkaa kehitysmaissa", Nahi toteaa.

Lisää tietoa aiheesta