Uutinen

WSIS-huippukokouksen annista ristiriitaisia näkemyksiä

YK, hallitukset ja yksityinen sektori kiittelivät 16.-18.11. pidetyn tietoyhteiskuntahuippukokouksen (WSIS) tuloksia, mutta kansalaisyhteiskunta on varovaisempi arvioissaan.
Hilmi Toros
21.11.2005

IPS -- "Menestys tai epäonnistuminen ovat liian vahvoja sanoja kuvaamaan huippukokousta", toteaa Association for Progressive Communications -kansalaisjärjestön toiminnanjohtaja Anriette Esterhuysen IPS-TerraVivalle. "Sanotaan vaikka, että kokous oli hyödyllinen, ja todelliset vaikutukset jäävät nähtäväksi."

Esterhuysenin mukaan yksi kansalaisyhteiskunnan saavuttama läpimurto oli pääsy hallitusten, yksityisen sektorin ja kansainvälisten järjestöjen rinnalle uuteen, internetin hallinnointia pohtivaan foorumiin. Internetin varsinainen hallinnointi jää kuitenkin toistaiseksi Yhdysvalloissa toimivan ICANN-korporaation (The Internet Corporation for Assigned Names and Numbers) käsiin.

Huippukokouksen päätteeksi annetussa julkilausumassa osanottajat lupautuivat rakentamaan "ihmiskeskeisen, kattavan ja kehityssuuntautuneen tietoyhteiskunnan", jotta ihmisillä olisi kaikkialla mahdollisuus päästä käsiksi tietoon ja jakaa sitä. Lausumassa painotettiin myös ilmaisunvapauden sekä tiedon ja ideoiden vapaa liikkumisen merkitystä tietoyhteiskunnalle ja kehitykselle.

"Tulokset ovat hyvin myönteisiä ja tasapuolisia", totesi YK:n ICT-työryhmää (Task Force on Information Communication and Technology) koordinoiva Sarbuland Khan. "Nyt on olemassa selvä yhteisymmärrys siitä, että näitä asioita ei voida ratkoa yksin, vaan tarvitaan liittoutumia."

Kansalaisyhteiskunnan edustajien yhteisessä lausunnossa ei oltu yhtä tyytyväisiä tuloksiin. Siinä todettiin, että vaikka ehdotettu internetfoorumi ottaakin kansalaisyhteiskunnan avosylin vastaan, ei yksityiskohtia ole mietitty ja foorumin elinkaarikin on vain viisi vuotta. Se, mitä foorumi ei voi tehdä on paremmin tiedossa kuin ne asiat, joihin se voi puuttua: foorumilla ei ole valvonta- tai hallinnointiroolia.

Kansalaisyhteiskunta kritisoi myös sitä, ettei internetin kehittämiseen löydetty uusia rahoitusmekanismeja. Tarkoitusta varten on jo olemassa rahasto, mutta siihen osallistuminen on vapaaehtoista, eikä tällä hetkellä ole Ranskaa lukuun ottamatta varmuutta rahoittajista.

Kansalaisyhteiskunta vaati lausunnossaan myös sitä, että perustettaisiin itsenäinen komissio tarkkailemaan kansallisia ja kansainvälisiä tiedonvälitykseen ja informaatioteknologiaan liittyviä sääntöjä ja käytäntöjä suhteessa ihmisoikeuksiin.

Yritykset avainasemassa

Jos kansalaisyhteiskunta ei päässyt tavoitteisiinsa huippukokouksessa, näyttää yksityisellä sektorilla käyneen päinvastoin. Isoilla yrityksillä oli merkittävä rooli, kun estettiin internetin hallinnoinnin siirtyminen Yhdysvalloista monenkeskisen yksikön vastuulle.

Huippukokouksen päätyttyä vaikutti siltä, että yksityinen sektori, joka on vasta viime vuosina päässyt osallistumaan merkittäviin hallitusten välisin kokouksiin, haluaa yhä enemmän vaikuttaa globaaleihin asioihin myös liike-elämän ulkopuolella. Kansainvälinen kauppakamari koordinoi yksityisen sektorin vahvaa osallistumista huippukokouksessa, siinä missä kansalaisjärjestöjen esiintymisestä puuttui yhtenäinen rakenne.

Yksityisen sektorin suunnalta huokuu myös entistä "välittävämpi" asenne, sillä aiemmin niin epäilyttävinä pidetyillä monikansallisilla yrityksillä on nyt liuta kumppanuuksia niin hallitusten, YK:n kuin kansalaisjärjestöjenkin kanssa.

"Yrityksillä on suuri halu olla mukana kehityksessä", totesi YK:n Khan, joka neuvotteli huippukokouksen aikan muun muassa Siemensin ja Microsoftin johtajien kanssa.

"On todellakin oivallettu, että myös yksityisen sektorin on osallistuttava kehitykseen", sanoi yhdysvaltalaisen Cal2Cal-ohjelmistofirman pääjohtaja Gora Datta. Datta muistutti myös siitä, että liike-elämä tavoittelee samalla uusia markkinoita.

Halpiskone myyntiin vuoden kuluessa

Huippukokouksen osanottajat pääsivät tutustumaan myös monenlaiseen laitteistoon. Yksi ylitse muiden oli yksinkertainen ja hyvin vähän energiaa kuluttava, sadan dollarin arvoinen kannettava tietokone. Kehitysmaiden opiskelijoille suunnatun koneen on suunnitellut professori Nicholas Negroponte arvostetusta Massachusetts Institute of Technologysta (MIT).

"Vihreäksi koneeksi" kutsutun laitteen julkistustilaisuudessa Negroponte totesi, että vuoden sisällä kehitysmaissa voitaisiin myydä miljoonia koneita. Negroponte esitti, että tämän vuoden aikana koneita valmistettaisiin muutama tuhat ja vuoden 2006 tai 2007 loppuun mennessä jo 100 miljoonaa.

Brasilia, Thaimaa, Egypti ja Nigeria ovat ehdolla ensimmäisen suuren, helmi- tai maaliskuussa valmistuvan tuotantoerän vastaanottajaksi. Kaikki maat aikovat ostaa vähintään miljoona konetta.

"Tunisian ihmisoikeusrikkomukset tutkittava"

Huippukokouksen turvatoimet olivat tiukat, ja vaikkei suuria julkisia mielenosoituksia pidetty, protestoivat kansalaisyhteiskunnan ja median edustajat sekä Yhdysvaltain hallitus Tunisian ihmisoikeustilannetta vastaan.

Kokouksen päätyttyä 14 kansalaisjärjestön muodostama, ilmaisunvapautta ajava IFEX-verkosto (Internal Freedom of Expression Exchange) antoi Steve Buckleyn johdolla YK:n pääsihteeri Kofi Annanille vetoomuksen, jossa pyydettiin virallista tutkintaa Tunisian viranomaisten journalisteihin kohdistamista toimista, muun muassa ranskalaistoimittajan puukottamisesta sekä useiden muiden häirinnästä.

Huippukokoukseen osallistui noin 18 000 kansalaisyhteiskunnan, hallitusten, yksityisen sektorin ja median edustajaa. Paikalla olivat myös 44 maan johtajat, suurin osa heistä Afrikasta. Ainoa paikalla ollut teollisuusmaiden päämies, Sveitsin presidentti Samuel Schmidt kritisoi avoimesti Tunisian hallitusta ihmisoikeuskysymyksissä, ja hänen puheensa sensuroitiin Tunisian televisiossa.

Lisää tietoa aiheesta