Uutinen

Wolfowitzillä oma lehmä ojassa epäoikeutetuissa veloissa

Maailmanpankki sanoo ottavansa korruption vastaisen taistelun tosissaan - ainakin niin kauan kuin se ei koske sitä itseään, totesi Suomessa vieraillut Alex Wilks Eurodad-verkostosta.
Pasi Nokelainen
30.11.2006
Alex Wilks Eurodadista (Kuva: Pasi Nokelainen) Alex Wilks Eurodadista puhui Kepan järjestöseminaarissa 29.11. (Kuva: Pasi Nokelainen)

"Hmm, en ajatellut juuri sitä", totesi Maailmanpankin pääjohtaja Paul Wolfowitz, kun pankin korruptionvastaisen työn painopistealueeksi ehdotettiin epäoikeutettuja velkoja. Wolfowitzilla onkin täysi syy toivoa, etteivät epäoikeutetut velat tule päivänvaloon.

Keskustelu aiheesta on hiljalleen viriämässä eri puolilla Eurooppaa varsinkin sen jälkeen, kun Norja äskettäin mitätöi lähinnä omaa laivanrakennusteollisuuttaan palvelleita lainojaan viidelle kehitysmaalle.

Omalta osaltaan keskustelua Suomessa kävi vauhdittamassa marraskuun lopussa Eurodadin koordinaattori Alex Wilks. Eurodad on velkakysymyksiin keskittyvä eurooppalainen kansalaisjärjestöverkosto.

"Yleensä meillä ei tosin ole tapana puuttua puolueiden vaalikampanjoihin", totesi vitsaileva Wilks viitaten tapaamisiinsa parissa suomalaisessa puoluetoimistossa. Suomalaiset velkakysymysten parissa työskentelevät järjestöt ovat parhaillaan käynnistämässä vaalikampanjaansa.

Wolfowitz ja Indonesian velat

Juuri Eurodadin edustajalle Wolfowitz aikanaan vastasi kielteisesti, kun tämä ehdotti, että pankki alkaisi perata sellaisia lainoja, jotka ovat palvelleet kaikkea muuta kuin julkilausuttua tavoitetta eli kehitystä. Lainoja on saatettu käyttää omien yritysten ja työllisyyden tukemiseen ja myöntää läpikorruptoituneille diktaattoreille.

Hyvästä esimerkistä käy kenraali Suharton itsevaltaisesti hallitsema Indonesia. Viralliset tutkimukset ovat osoittaneet, että 30 prosenttia Maailmanpankin Indonesialle myöntämistä lainoista on kavallettu. Korruptionvastainen järjestö Tranparency International on puolestaan arvioinut, että Suharto perheineen keräsi 15-35 miljardin dollarin arvoisen omaisuuden vuosien 1967 ja 1998 välisenä aikana.

Paul Wolfowitz toimi Yhdysvaltojen Indonesian-suurlähettiläänä vuosina 1986-1989, ja Indonesian lainojen uudelleen tarkastelu olisi hänelle henkilökohtaisestikin noloa. Diktaattorin lainottaminen palveli nimittäin juuri Yhdysvaltojen suurvaltapoliittisia tavoitteita, ja maalla on tunnetusti kaikkein suurin sanavalta Maailmanpankin päätöksenteossa.

Mugaben lainat - epäoikeutettuja vai ei?

Etelä-Afrikan apartheidhallinto, Mobutun Zaire, parinkin diktaattorin piinaama Liberia... Vastaavanlaisia tapauksia löytyy eri puolilta maailmaa. Se, kuinka paljon epäoikeutettua velkaa oikeasti on olemassa on epäselvää, koska Maailmapankki ei ole suostunut avaamaan velkakirjojaan. Dollarin tarkkuudella tiedetään kyllä yksittäisten maiden velkasummat, mutta ei sitä mistä ne koostuvat.

"Ja tämä on organisaatio, joka sanoo edistävänsä hyvää hallintoa maailmassa", ironisoi Wilks.

Vielä suurempi sumuverho on eri maiden myöntämien vientiluottojen edessä. Esimerkiksi juuri Norjan mitätöimät velat olivat vientiluottoja, joista tiedettiin jo etukäteen, että ne eivät palvele kehitystä vaan Norjan laivanrakentajia.

Epäoikeutettujen velkojen käsitteeseen liittyy myös paljon ongelmia. "Mistä lähtien esimerkiksi Zimbabwen velat voidaan katsoa epäoikeutetuiksi?" Wilks pohti.

Presidentti Robert Mugabe kun nousi valtaan kansan juhlimana vapaustaistelijana, mutta on sittemmin ryhtynyt kansansa sortajaksi.

Lisää tietoa aiheesta