Uutinen

WHO: Kehno terveydenhuolto uhka vuosituhattavoitteille

Jos vuosituhattavoitteet halutaan saavuttaa, täytyy terveydenhuollon kehittämiseen löytyä lisärahoitusta pikaisesti ja kehitysmaiden pitää itse nostaa se kärkisijoille kehityskohteiden listassa, todetaan WHO:n raportissa.
Sanna Jäppinen
22.8.2005

Kuva: sairaalan väkeä (Kuvaaja: Tiina-Maria Levamo

Afrikan väestöstä 90 prosenttia asuu alueilla, joissa 10 000 ihmistä kohden on alle viisi lääkäriä.

YK:n kahdeksasta vuosituhattavoitteesta kolme tähtää suoraan terveydentilan kohentumiseen: lapsi- ja äitikuolleisuuden vähentäminen sekä hiv/aidsin ja muiden tautien vastainen taistelu. Myös osa muista tavoitteista, kuten köyhyyden ja nälän puolittaminen, linkittyvät vahvasti terveyteen.

Jollei kehitysmaiden terveydenhuolto parane nopeassa tahdissa, suuri joukko ihmisiä kuolee jatkuvasti vältettävissä oleviin sairauksiin. Näitä "turhia" kuolemia ovat vuosittain lähes 11 miljoonan alle viisivuotiaan lapsen menehtyminen, noin miljoonan ihmisen kuoleminen malarian uhrina ja puolen miljoonan naisen menehtyminen raskauden aikana tai synnytykseen. Hiv/aidsiin kuolee vuosittain noin kolme miljoonaa ihmistä, kerrotaan YK:n alaisen Maailman terveysjärjestö WHO:n raportissa Health and the Millennium Development Goals

Erityisesti lasten asema näyttää raportin perusteella kurjalta. Vaikka lapsikuolleisuutta on joissain kehitysmaissa onnistuttu vähentämään, on se 16 maassa, 14 niistä Afrikassa, nyt korkeampi kuin vuosituhattavoitteiden vertailuvuonna 1990. Missään köyhimmistä kehitysmaista ei nykytahdilla tulla saavuttamaan vuosituhattavoitetta eli vähentämään alle viisivuotiaiden kuolleisuutta kahdella kolmanneksella.

WHO:n mukaan terveydenhuollon kohentamiseen vaaditaan avunantajamailta paitsi lisärahoitusta myös nykyistä parempaa avun koordinointia. Kehitysmaiden täytyy puolestaan nostaa terveydenhuolto omien köyhyyden vähentämiseen tähtäävien suunnitelmiensa kärkeen.

Esimerkkinä rahoituksen sirpaleisuudesta raportti mainitsee Vietnamin, jossa pelkästään terveyssektorille rahaa tuli yhden vuoden aikana 400 avunantajalta. Monissa maissa, erityisesti Afrikassa, toinen keskeinen terveydenhuoltoa heikentävä seikka on pula koulutetusta henkilökunnasta: syynä resurssipulaan on koulutettujen ihmisten maastamuutto, aids-kuolemat sekä ennen muuta terveysalan huonot palkat ja työolosuhteet.

Raportissa mainitaan erityisesti neljä kehitysmaiden terveydenhuoltoon liittyvää haastetta:

  • ei-tartuntatauteihin liittyvä kaksinkertainen taakka: itse sairauden lisäksi saa kantaa häpeää
  • teollisuusmaiden epäterveellisten ruokailutottumusten omaksuminen kehitysmaissa
  • puutteelliset seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut
  • globalisaation vaikutukset tautien leviämiseen ja hoitohenkilökunnan siirtolaisuuteen.