Juontaja Niina Mäki ja panelistit Sinikka Antila, Matti Ylönen, Jaakko Kangasniemi ja Annika Launiala.
Kuva:
Sanna Autere
Kepa
Uutinen

Voivatko yritykset vähentää köyhyyttä?

Kepan paneelissa pohdittiin yritysten tekemää kehitysyhteistyötä. Yrityksiä tarvitaan, mutta mitä niiltä voi vaatia?
Jukka Aronen
19.11.2015

"Tulkaa ja tehkää meille sähköä."

Näin raamatullisesti lausui Tansanian presidentti Kikwete vierailessaan Suomessa viime keväänä.

Presidentin lausahdus kertoo yksityisen sektorin kasvavasta merkityksestä kehitysmaissa, sillä Kikwete suuntasi sanansa Finnfundille, joka rahoittaa yritysten hankkeita köyhissä ja kehittyvissä maissa.

"Vuoden 1990 jälkeen yksityiset rahavirrat kehitysmaihin ovat kaksinkertaistuneet", tutkija ja tietokirjailija Matti Ylönen kiteyttää.

Ylönen esitteli Kepan toimeksiannosta kirjoittamaansa Vienninedistämistä vai kehitysyhteistyötä? -selvitystä tänään Kansallismuseon auditoriossa.

Julkinen yksityiseksi

Samassa paneelissa istunut Finnfundin toimitusjohtaja Jaakko Kangasniemi muisteli Afrikan-aikojaan:

"Kun asuin Ruandassa, siellä oli 5 000 puhelinliittymää, ja toiminta oli valtion hallussa. Uuden liittymän odotusajat olivat 20 vuotta. Nyt kaikki on siirtynyt yksityisille."

Muutos on Kangasniemen mukaan lähtenyt kehitysmaista itsestään. Ne ovat aktiivisesti kutsuneet yrityksiä toimimaan eri aloilla.

"Iso osa asioita, joita nyt rahoitetaan, olisivat vielä 20 vuotta sitten olleet valtioiden välistä yhteistyötä."

Työpaikat tärkeitä

Firmojen kautta kanavoidaan yhä enemmän rahaa, ja yritykset ovat näkyvästi esillä niin kestävän kehityksen tavoitteissa kuin ilmastoneuvotteluissa.

Uusi tilanne on pantu merkille perinteisissä kehitysjärjestöissä, joissa kysytään nyt yritysten kehitysvaikutusten perään.

Voivatko yritykset oikeasti vähentää köyhyyttä?

Panelistit muistuttivat, että kehitysmaissa tarvitaan ennen kaikkea työtä ja työpaikkoja, jotta köyhyys vähenisi, ja siinä on yrityksillä oma roolinsa.

"90 prosenttia uusista työpaikoista syntyy yksityiselle sektorille. Eikä pelkällä kehitysyhteistyöllä voida ratkaista infrastruktuuriin, energiaan tai ilmastonmuutokseen liittyviä ongelmia", Team Finlandin parissa työskentelevä suurlähettiläs Sinikka Antila korosti.

"Olen asunut ja työskennellyt 18 vuotta Afrikassa. Ykkösongelmana siellä on saada rahoitusta pankista. Laina-ajat ovat lyhyet ja korot korkeita. Siksi on tärkeää, että rahastot tukevat pieniä yrityksiä."

Ylönen huomautti, että rahastojen tuki ei yleensä mene köyhimmille. "On syytä muistaa myös maantieteellinen vaihtelu, suurin osa sijoituksista menee Kiinaan ja muihin nouseviin talouksiin. Köyhimmissä maissa kehitysyhteistyö on yhä tärkeää."

Myös Antila tunnusti kehitysyhteistyön ja julkisen sektorin roolin. "Kehitysmaat haluavat investointeja, mutta yhä tarvitaan myös julkista rahoitusta esimerkiksi vahvistamaan taloushallintoa, veronkantoa, terveydenhuoltoa ja koulutusta. Miten bisnestä saadaan aikaan, jolleivät ihmiset opi kouluissa?"

Tarkempaa evaluointia

Kehitysvaikutus saattaa kuitenkin vielä olla eri asia yrityksille ja järjestöille, Unicefin Annika Launiala pohti.

Yritysten esiinmarssi on tullut Suomessa niin yllättäen, että vasta nyt päästään pohtimaan, miten yritysten ja järjestöjen roolit sovittuvat yhteen.

"Mutta kaikkia kehitystoimijoita pitäisi koskea samat avoimuus-, tavoite- ja raportointivaatimukset", Launiala lisäsi.

Suurlähettiläs Antila varoitti raportointiin liittyvästä liiallisesta byrokratiasta, jolla ei pitäisi yrityksiä rasittaa. "Ennemmin pitää toimia EU-lainsäädännön ja WTO:n sääntöjen puitteissa, ja sitähän me teemme ilman muuta."

Ylönen peräänkuulutti kuitenkin järjestelmällistä ja riippumatonta ulkopuolista evaluaatiota, jolle ei muun muassa alisteta niitä pääomarahastoja, joiden kautta Finnfund rahoittaa kaikkein köyhimpiä maita.

Samankaltaisten rahastojen arvioinneista on noussut esiin selviä epäkohtia, kuten epäonnistumista ympäristökriteerien suhteen, Ylönen selitti.

Ulkoministeriö on arviointien suhteen avainasemassa. "UM ei voi taata yritysvastuun toteutumista, mutta edellyttää sitä", suurlähettiläs Antila kuittasi.

UM voisi kuitenkin evaluoida Finnfundin työtä nykyistä tarkemmin, Ylönen ehdotti lopuksi.