Uutinen

Voimaa verkostoista

Järjestöverkostot ovat muodissa. Ulkoministeriössä toivotaan, että verkostoituminen poikii pian yhteishankkeita ja kasvattaa järjestöjen
kapasiteettia tehdä laadukasta kehitysyhteistyötä.
Esa Salminen
25.3.2006

Chadiza (kuva: Esa Salminen)

Aids-verkosto, Kansainvälisyyskasvatusverkosto, Somaliverkosto, globbareiden vaikuttamisverkosto, kehitys- ja ympäristöverkosto... suomalaisjärjestöt näyttävät koordinoivan toimiaan ja keskustelevan yhteisistä kiinnostuksen kohteista ahkerasti. Aktivistit, opiskelijat ja ammattilaiset suunnittelevat yhdessä tempauksia ja kampanjoita, vaihtavat tietoja ja kokemuksia.

Marjatta Laires ulkoministeriön kansalaisjärjestöyksiköstä on ilahtunut tästä kehityksestä.

"Lapsijärjestöt, joiden kanssa itse teen töitä, ovat parantaneet yhteistyötään merkittävästi. Järjestöt keskustelevat enemmän ja selvästi myös oppivat toisiltaan", Laires selittää tyytyväisenä.

Hän ei muista, että useampi suomalaisjärjestö olisi vielä yhdessä hakenut ja saanut hanketukea yhteiseen projektiin.

"Järjestöt haluavat pitää kiinni omista hankkeistaan ja kumppaneistaan. Toivottavasti verkostoituminen luo tulevaisuudessa yhteishankkeita. Näin voi hyvin käydä, sillä järjestöjen välinen luottamus kasvaa sitä mukaa, mitä paremmin he tutustuvat toisiinsa", Laires miettii.

Yhteistyön edelläkävijöitä

Vaikka hallinnollisesti kaikissa hankkeissa onkin yksi vastuujärjestö, ovat jotkut järjestöt jo nyt tehneet hankkeita yhteistyössä. Esimerkiksi Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen ylioppilaskunnat ovat tukeneet naisjärjestöjä Sambiassa ja ympäristökoulutusta Intiassa. Tekniikka elämää palvelemaan sekä Ympäristö ja kehitys puolestaan toimivat yhdessä uusiutuvien energiamuotojen puolesta Intiassa, Nepalissa ja Pakistanissa.

Tiedotustuen puolella Kasvattajat rauhan puolesta, Pakolaisapu, Ihmisoikeusliitto, Taksvärkki ja Werde ovat saaneet yhteiselle Maailmankoulu-pilottihankkeelle ulkoministeriöltä rahoituksen. Idea hakea rahoitusta yhdessä on syntynyt kansainvälisyyskasvatusverkostossa.

"Hyvin toimiva verkosto on enemmän kuin osiensa summa", sanoo verkoston koordinaattori Anisa Doty Kepasta.

Kepa koordinaattorina oli kuolemansuudelma

Verkostot valitsevat usein keskuudestaan vetäjän - tahon, jonka vastuulla on kutsua kokoukset koolle ja valmistella käsiteltävät asiat. Kepaa lähellä olevissa verkostoissa tämä vastuu helposti annetaan Kepalle, jolla ajatellaan olevat parhaat resurssit koordinointiin, ja jonka rooliin palvelujärjestönä se loogisesti kuuluukin.

Kepan tiedottaja Mika Railon mukaan vaikuttamiskampanjoissa tämä on usein ollut kuolemansuudelma yhteistyölle.

"1990-luvulla oli niin, että kun Kepa alkoi koordinoida jotain kampanjaa, siitä tuli nopeasti Kepan kampanja, ei järjestöjen yhteinen. Kiireiset aktiivit antoivat Kepan hoitaa tylsät hommat ja lopulta verkostot näivettyivät jonkinlaisiksi ohjausryhmiksi", Railo harmittelee.

Uudella vuosituhannella Ruoka-Aika -kampanja kokosi järjestöt hyvin toimivaksi erkostoksi, ja vastaperustettu globbarit- verkosto aiotaan myös pitää laajana, avoimena ja toimivana. "Vaikuttamistyön ydin on siinä, että kampanjoiden takana on laaja joukko järjestöjä ja yksittäisiä ihmisiä. Päättäjien täytyy nähdä, että nämä asiat ovat tärkeitä muillekin kuin pienelle porukalle aktivisteja", Railo kertoo.