Uutinen

Voidaanko vuosituhattavoitteet saavuttaa?

Kepan toiminnanjohtaja Ville Luukkanen kritisoi kovin sanoin hallituksen ensi vuoden tulo- ja menoarviota: ”On illuusio, että Suomi auttaa koko ajan paljon köyhiä, kun hallitus ei täytä niitä perusvelvoitteita, joihin olemme sitoutuneet.”
Sini Kuvaja
19.8.2004

Ensi vuoden budjetissa kehitysyhteistyölle on varattu enemmän euroja kuin tänä vuonna. Luukkanen ei kuitenkaan ole tyytyväinen.

”On pakko sanoa ääneen: Ei riitä! On kulunut neljä vuotta YK:n vuosituhattavoitteiden asettamisesta, eikä työtä tavoitteiden saavuttamiseksi ole saatu kunnolla edes käyntiin.”

YK:n jäsenmaat ovat sopineet vuosituhattavoitteista, joita ovat muun muassa äärimmäisen köyhyyden puolittaminen ja naisten aseman parantaminen vuoteen 2015 mennessä.

”Hallituksen toiminta hidastaa kehitysmaiden naisten aseman parantamista, koska velvoitteita ei täytetä. Jos naisten asemaa todella haluttaisiin kohentaa, tulisi budjettiin varata rahaa nimenomaan siihen tarkoitukseen ja kehittää vaikuttavuusmittarit rahojen käytölle”, Luukkanen arvostelee.

Luukkasen mukaan vuosituhattavoitteisiin pääsemiseen vaadittaisiin poliittista voimaa sekä tehokas hallinto. Suomen pitäisi katsoa omaa kansallista etua pidemmälle.

”Valitettavasti paljon enemmän poliittista tahtoa kohdistuu sen pohtimiseen, millaiset uhat meihin kohdistuvat kuin kehitysmaiden naisten aseman parantamiseen. Myös kehitysyhteistyötä perustellaan nykyään sillä, että köyhyys on uhka. Siltä pohjalta on vaikea rakentaa tasa-arvoisia suhteita kehitysmaiden kanssa. Tämä muuri pitäisi ylittää, jotta vuosituhattavoitteet saavutetaan.”

YK:n vuosituhattavoitteet eivät näy hallituksen tulo- ja menoarvion sisällössä ja Luukkasen mukaan budjetti viestiikin passiivisuutta ja periksi antamista tavoitteiden jahtaamisessa.

”Monet tuntuvat ajattelevan, ettei tavoitteita voi kuitenkaan saavuttaa ja että niiden aikataulu on mahdoton. Tällainen ajattelu on kestämätöntä. Vuosituhattavoitteisiin voidaan päästä kunhan maamme johtajat alkavat käyttää kaikessa politiikassa valtaansa tähän tarkoitukseen.”

Edes ILO:n globalisaatiokomissiossa kunnostautunut presidentti Tarja Halonen ei Luukkasen mielestä puhu tarpeeksi globaalivastuun merkityksestä suomalaisen hyvinvoinnin kehittämiselle.

Poliittisten tekojen lisäksi tarvittaisiin Luukkasen mukaan nykyistä paljon rohkeampaa otetta Suomen ulkosuhteiden hoitamisessa, mukaan lukien kehitysyhteistyöhallinnossa. Luukkasen mielestä työtä täytyisi tehdä tavoitteista käsin: lähtökohdaksi otettaisiin esimerkiksi sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen ja siihen alettaisiin etsiä maailmalta sopivia yhteistyökumppaneita. Nykyinen järjestelmä ei pysty tähän riittävän tehokkaasti.

Kepa jäsenjärjestöineen tiivistää vuoropuhelua kansanedustajien kanssa tavoitteenaan vahvistaa yhteisvastuullisuutta Suomen ulkosuhteissa.