Uutinen

Vietnam ei arvosta vähemmistöjään

Päivi Ahonen
12.2.2001

Vietnamin hallitus eristi helmikuun alkupuolella maan keskiosan väkivaltaisten levottomuuksien vuoksi. Mellakoiden takana ovat etnisiin vähemmistöihin kuuluvat ylänköjen asukkaat, jotka ovat tyytymättömiä siihen, että heidän alueelleen on pakkotoimin asutettu uudisasukkaita.

Konflikti on suoraa seurausta Vietnamin hallituksen johdonmukaisesta asutuspolitiikasta, jolla on tähdätty syrjäisten vähemmistöjen integroimiseen muuhun maahan. Alkuperäiskansoja on pidetty primitiivisenä jäänteenä sosialistisessa Vietnamissa. Maan hallitus on kiinnostunut vähemmistöistä lähinnä turismitulojen kasvattajina.

"Alkeelliset vähemmistöt"

Virallinen Vietnam hyväksyy vähemmistöt. Hallitus on pyrkinyt jopa parantamaan etnisten ryhmien asemaa. Lain mukaan vähemmistöillä on oikeus käyttää omaa kieltään kouluissa. Vuodesta 1993 maassa on toiminut oma kansallinen komitea (CEMMA, Committee for Ethnic Minorities and Mountainous Areas), joka on ollut vastuussa vähemmistöjen asuttamien alueiden kehittämisestä.

Vaikka vähemmistöillä on oikeuksia, sosialistisen Vietnamin yhteiskunnallisten oppien mukaan vähemmistöryhmien elämä on "primitiivistä ja alkeellista". Yleisesti katsotaan, että niiden elämäntapa on haitallinen sekä niille itselleen että ympäröivälle luonnolle.

Kuva: Päivi Ahonen

Vähemmistöjen osuus koko Vietnamin väestöstä on merkittävä. Noin 80 miljoonan asukkaan Vietnamin ylängöillä asuu lähes 10 miljoonaa vuoristolaista, jotka edustavat 54 etnistä ryhmää. Kaikki ryhmien jäsenet ovat vuonna 1954 annetun lain nojalla Vietnamin kansalaisia.

Kehitystä enemmistön ehdoilla

Vietnamin hallituksen köyhyysmittareiden mukaan etnisten vähemmistöjen asuttamat alueet ovat maan köyhimpiä. Vähemmistöryhmien koulutustaso on maan keskivertoa alhaisempi ja esimerkiksi lasten aliravitsemus on etnisten ryhmien keskuudessa huomattavasti yleisempää kuin pääväestön asuma-alueilla.

Vuoristolaiset elävät perinteisesti pengerriisin ja hyötykasvien viljelyllä sekä metsästyksellä.

Etnisiä vähemmistöjä alettiin kutsua yleisnimellä vuoristolaiset Ranskan siirtomaakaudella - osittain asuinpaikan ja osittain Vietnamin pääväestöstä eroavan elämäntavan vuoksi. Kiinan ja Laosin rajoja myötäilevillä ylängöillä asuvat heimot kuuluvat moniin eri kieliryhmiin, ja heimojen sukulaiskansoja asuu naapurimaiden Laosin, Thaimaan, Burman ja Kiinan ylängöillä.

Alueella työskennelleet antropologit ovat varoittaneet jo jonkin aikaa maan ylänköalueilla kytevistä ongelmista. Vietnamin väestömäärän kasvaessa hallitus on ratkaissut väestöongelman asuttamalla alankojen riisinviljelijöitä ylänköalueille. Arvioiden mukaan ylängöillä asuisi nykyisin jo 24 miljoonaa vietnamilaista. Etnisiin vähemmistöihin kohdistuvat asenteet ovat ruokkineet konfliktien syntyä. Toisaalta vähemmistöjen kyky omaksua hallituksen ja enemmistön sosialistista kehitysajattelua on ollut puutteellista alhaisen koulutustason sekä vähemmistöjen elämäntavan ja arvomaailman vuoksi.

Thaimaassa ilmestyvän Watershed-lehden mukaan Vietnamin hallitus syyttää vähemmistöjä systemaattisesta luonnonvarojen tuhlauksesta ja kutsuu heidän perinteisiä viljelymenetelmiään haitallisiksi. Vietnamin hallituksen virallinen julkaisu määrittelee kehityksen suunnan seuraavasti: "Paimentolaiselämää elävien asuttaminen on edellytys sosialistiselle rakennustyölle, jonka tavoitteena on päästä eroon takapajuisista, esikolonialistisista elämänmuodoista ja vähitellen rakentaa uutta yhteiskuntaa ja näin auttaa etnisiä ryhmiä kehittymään sosialistisen mallin mukaisesti."

Viime aikoina on alkanut kuulua myös toisenlaisia ääniä. Ho Chi Minhin yliopiston kanssa yhteistyötä tekevä kanadalainen tutkimuskeskus vertaili eri viljelymenetelmiä Vietnamissa. Tutkimuksen tekijöiden mukaan on yleistä, että etnisiä vähemmistöjä syytetään metsien tuhoamisesta. Vähemmistöjen harjoittama vuoro- tai kaskiviljely ei ole kuitenkaan suurin syy metsien häviämiseen. Keskeisin tekijä on uusien ihmisten asuttaminen vuoristoalueille. Tulokkaat voidaan jakaa kahteen ryhmään. Ensimmäiseen kuuluvat ne, jotka todella haluavat muuttaa ylängöille ja tuhoavat metsää viljelyalueekseen. Toisen ryhmän muodostavat ihmiset, jotka ottavat haltuunsa suuren maa-alueen, kaatavat arvokkaat puut kaupallisiin tarkoituksiin ja muuttavat sitten uudelle alueelle puunkaatoon.

Vuoristokylissä eletään toista aikaa

Hallitus on avannut etnisten vähemmistöjen asuttamat alueet turismille ja kansainvälisille hankkeille 1990-luvun alussa. Turismin myötä vietnamilaisten suhtautuminen vuoristolaisiin on vähitellen muuttunut. Etnisten ryhmien perinteet ja tavat ovat muuttuneet hyväksyttäviksi ja sallittaviksi. Rituaalit ja seremoniat tuovat tullessaan matkailijoita ja heidän mukanaan tuloja valtion kassaan. Monet kansainväliset järjestöt tekevät työtä alueella. Ne pyrkivät tukemaan mm. maa- ja metsätaloutta sekä terveys- ja kouluolojen parantamista.

Kiinan rajalla sijaitsevan Lao Cain provinssin pääkaupunki Sapa on suosittu matkailukohde. Opastetut kierrokset H'mong- ja Dao-heimojen kyliin kuuluvat turistimatkan ohjelmaan.

Tyypillisellä opastetulla kierroksella tutustutaan H'mong-taloon. Turisteille kerrotaan, että talossa ei ole sähköä. Talon ulko-oven vieressä on keittiö, jossa ruoka valmistetaan avotulella. Opas sanoo, että kyseessä on vauras talo. Perheen isäntä kuvailee, kuinka elämä on muuttunut viime vuosina. Sadot ovat kehityksen ansiosta parempia. Tänäkin vuonna sato on hyvä. Täydet riisisäkit huoneen seinustoilla luovat kuvan hyvinvoinnista. Talven tulo kuitenkin huolestuttaa. Edellisenä vuonna Sapan vuorilla satoi lunta.

Sapassa on tarjolla myös kulttuuriohjelmaa matkailijoille. Green Bamboo -ravintola tarjoaa eksoottisia etnisiä tansseja ja laulua. Dao-heimon kauniisiin perinneasuihin pukeutuneet tytöt ojentavat kutsun illanviettoon.

Japanilainen valokuvaaja kertoo olleensa järkyttynyt, kun turisteille tarkoitetut esitykset alkoivat. Hän on kuvannut Sapan alueen heimoja, erityisesti H'mong-heimoa, lähes kymmenen vuoden ajan. Lapset kantavat riisilyhteitä ja paimentavat eläimiä hänen kuvissaan. "Ihmiset tulevat unohtamaan perinteensä, ja heidän kielensä kuolee vähitellen. Kouluissa lapset opiskelevat vietnamin kielellä", Yuko toteaa. "Kansainvälisten järjestöjen hankkeilla voi olla samanlaisia seurauksia", hän pohtii. Etnisten heimojen perinteitä ja kulttuuria ei arvosteta. Sen sijaan ihmisiä opetetaan valmistamaan matkailijoita kiinnostavia tavaroita.


Kirjoittaja on ollut vuoden mukana kehitysyhteistyössä Keski-Vietnamissa