Uutinen

Viekö YK:n turvallisuusneuvoston uudistus huomion köyhyyden poistamiselta?

Kofi Annanin 21. 3. julkistama raportti on osa YK:n uudistamisprosessia, mutta sen pääsisältö ovat toimenpide-ehdotukset vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi.
Sanna Jäppinen
22.3.2005

YK:n pääsihteeri Kofi Annan tarjoilee tuoreessa raportissaan konkreettisia toimia kehityksen, turvallisuuden ja ihmisoikeuksien lisäämiseksi, mutta mediassa päähuomion on varastanut järjestön sisäinen uudistus, erityisesti turvallisuusneuvoston laajentaminen.

"Konfliktit ja köyhyys tappavat miljoonia ihmisiä samaan aikaan kun rikkaat valtiot tappelevat paikasta turvallisuusneuvostossa", toteaa esimerkiksi Oxfamin New Yorkin toimiston johtaja Nicola Reindrop järjestön tiedotteessa.

Myös Kepan kehityspoliittinen sihteeri Miia Toikka on samoilla linjoilla. "On luonnollista, että kehitys ja turvallisuus linkittyvät ja niin pitääkin olla, mutta vaarana on se, että perinteiset turvallisuuskysymykset saavat nyt enemmän huomiota kuin toimet köyhyyden poistamiseksi, jotka kuitenkin ovat kestävämpi tapa lisätä vakautta."

Annan toteaa raportissaan, että YK:n perinpohjainen uudistus ilman turvallisuusneuvoston uudistamista ei ole mahdollista. Pääsihteeri yrittää kuitenkin sitoa kehitysyhteistyön osaksi myös turvallisuusneuvoston toimintaa. Hän toteaa, että pysyvää paikkaa turvallisuusneuvostossa havittelevien teollisuusmaiden, mukaan lukien Japanin ja Saksan, tulisi saavuttaa kehitysyhteisvaroissaan kansainvälisesti sovittu 0,7 prosentin osuus kansantulosta.

YK:ssa jo 35 vuotta sitten sovitun 0,7-tavoitteen on saavuttanut vasta viisi maata: Alankomaat, Luxemburg, Norja, Ruotsi ja Tanska.

 

Miia Toikka antaa Annanin kehityksen ykköstavoitteiksi listaamille toimenpide-ehdotuksille sekä ruusuja että risuja.

"Erityisen hyvää on Annanin kaikkein tärkeimmäksi nostama asia eli kehitysmaiden omistajuuden ja kansallisten kehitysstrategioiden korostaminen. Sen sijaan kauppapolitiikan suhteen Annan tarjoilee vanhoja lääkkeitä kaupan vapauttamisesta ja unohtaa viimeaikaiset tutkimustulokset, jotka osoittavat, että vapaakauppa ei useinkaan edistä kaikkein köyhimpien asemaa. Myös kauppapolitiikan pitäisi tarjota köyhille maille mahdollisuuksia erilaisiin kehityspolkuihin."

"Annan korostaa 0,7-tavoitetta ja antaa sen toteuttamiselle selkeän aikataulun. Tämä on tärkeä signaali myös Suomen hallitukselle, joka on juuri luopunut aiemmista lupauksistaan saavuttaa 0,7-tavoite vuoteen 2010 mennessä", Toikka huomauttaa.

"Annan on nostanut esiin myös kansalaisjärjestöjen pitkään ajaman velkakestävyys-teeman. Velan kestävyys pitäisi Annaninkin mukaan jatkossa määritellä niin, ettei velkataakka estä kehitysmaata toteuttamasta vuosituhattavoitteita. Nykyään kestävä velkataso määritellään vain suhteessa maan vientituloihin."

Niin sanottujen quick win -keinojen, kuten malariaverkkojen tai lannoitteiden jakelun, nostamista tärkeimpien toimenpiteiden joukkoon Toikka kritisoi.

"Näiden 'pikavoittojen` korostaminen antaa vaikutelman siitä, että köyhyys olisi poistettavista nopeilla teknisillä keinoilla, vaikka ongelmien taustalla ovat syvälliset eriarvoisuuteen ja ihmisoikeuksien puutteeseen liittyvät kysymykset. Jos rakenteisiin ei puututa, ei quick win -keinoilla saavuteta mitään kestäviä tuloksia."

Annanin raportin ehdotuksia käsitellään YK:n syyskuisessa huippukokouksessa, jossa arvioidaan vuosituhattavoitteiden edistymistä ja määritellään suuntaviivoja maailman kehityspolitiikalle vuoteen 2015 asti.

Lisää tietoa aiheesta

Kofi Annanin In larger freedom -raportti
Kepa: Annanin raportti haastaa Suomen kehityspolitiikan
Oxfamin tiedote Annanin raportista