Uutinen

Vesipula aiheuttaa paitsi janoa, myös nälkää

Yli miljardi ihmistä on yhä vailla puhdasta vettä - kaksi miljardia elää alueilla, joilla vedestä on pulaa. Ongelmaa ja sen mahdollisia ratkaisuja pohdittiin keskiviikkona Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) järjestämässä seminaarissa.
Tuomas Lehto
11.12.2003

Päättyvä vuosi on YK:n Kansainvälinen makean veden vuosi, ja keskiviikon seminaari oli Suomen osalta vuoden päätöstilaisuus. Vuoden aikana on pyritty tuomaan maailman vesiongelma yleiseen tietoisuuteen sekä etsitty keinoja toisaalta puhtaan veden ja viemäröinnin saamiseen useampien ulottuville, toisaalta vesivarojen suojelemiseen.

Kuten vesitalouden dosentti Olli Varis teknillisestä korkeakoulusta kertoi seminaariyleisölle, veden yhteys kehitykseen on vahva ja moninainen. Vesi liittyy niin terveyteen, energiantuotantoon, teollisuuteen kuin maatalouteenkin. Makeasta vedestä valtaosa kuluukin nimenomaan ruoantuotantoon. Kun vettä ei ole, viljakaan ei kasva, ja tehottomat kastelumenetelmät pahentavat tilannetta entisestään - mutta tämä on ehkä yksinkertaisin esimerkki siitä, miten vedenkin maailmassa kaikki liittyy kaikkeen. "Pitää kyetä kytkemään yhteen asioita, joita ei aiemmin ole ymmärretty kytkeä yhteen", Varis kuvasi vesiongelman hahmottamista.

Outoa kuviossa on, että planeetaltamme löytyy kyllä makeaa vettä yllin kyllin, monikymmenkertaisesti ihmiskunnan tarpeiksi. Monilla alueilla vettä käytetäänkin suorastaan tuhlaillen, mutta toisaalla moni jää ilman. Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. SYKEn hydrologi Esko Kuusiston mukaan ongelman voi ratkaista kahdella tavalla: lisäämällä tarjontaa tai vähentämällä kysyntää. Käytännössä ratkaisussa jouduttaneen painottamaan säästöä, esimerkiksi veden uudelleenkäyttöä ja käytön tehostamista, mutta kestävän kehityksen periaatteella toimivat uudet keinot vesituotannon lisäämiseksi ovat myös tervetulleita.

Vesisotaa?



Useampaan kertaan seminaarissa mainittiin, että vedestä uhkaa tulla myös erilaisten konfliktien aihe ja sytyke. Osasyynä lienee se, että ilmastonmuutos on tutkijoiden mukaan tekemässä kuivista alueista entistäkin kuivempia ja pahentamassa tulvia runsassateisilla alueilla.

Ulkoasianministeriön kansainvälisen ympäristöpolitiikan yksikön päällikkö Kari Karanko vaatikin alustuksessaan kansainvälisen yhteistyön parantamista vesiasioissa. Sateet tai joet kun eivät valtionrajoja tunne. Monissa kansainvälisissä kokouksissa onkin kyllä vesiasioita käsitelty, mutta käytännössä tulokset ovat jääneet laihoiksi. "Kaikissa näissä kokouksissa on noussut esille yleinen hermostuminen siihen, että hyvin paljon puhutaan, mutta hyvin vähän tehdään", Karanko kärjisti.

Monet puhujat korostivat, että Suomikin voisi tehdä nykyistä enemmän. "Suomalaista vesiosaamista pitäisi viedä maailmalle, meillä on paljon annettavaa", sanoi SYKEn pääjohtaja Lea Kauppi. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäelle lähetettiinkin terveisiä, että vesiasioiden olisi hyvä saada nykyistä enemmän painoa Suomen kehitysyhteistyöohjelmassa - jo siksi, kuinka olennainen yhteys puhtaan veden puutteella ja köyhyydellä on.

Ensimmäisiä askelia onkin jo otettu. Suomi on muun muassa ollut mukana kehittämässä Etelä-Afrikan uutta vesilakia, jota esimerkiksi Johannesburgin kestävän kehityksen huippukokouksessa kehuttiin hyvin edistykselliseksi. Karanko kertoi myös, että hiljattain laki käännettiin kiinaksi, ja Kiinan viranomaiset ovat ottaneet sen pohjaksi maan vesilainsäädännön kehittämiselle.