Uutinen

Velkaliikkeellä suuri askel ottamatta

Globaali velkaliike etsii itseään pienten voittojen jälkeen. Velkakysymystä tutkivat kansalaisjärjestöt NIGD ja Attac kokosivat velka-aktiivit Helsinkiin keskustelemaan liikkeen henkiin herättämisestä.
Olli Seuri
12.9.2008

Kehitysmaiden velkojen mitätöintiä ja sovittelua ajava velkaliike on etsinyt paikkaansa viime vuosina. Iso Jubilee 2000 -kampanja johti G8-maiden tekemiin velkahelpotuksiin vuonna 2005, ja Norja mitätöi maan laivateollisuutta tukemaan tarkoitetut kehitysmaiden lainat seuraavana vuonna.

Velkaliike ei silti saanut nostetta hyödynnettyä, ja liikkeen tavoitteet hajosivat. Toiset vaativat kaiken velan anteeksiantamista, toiset velkahelpotuksia tietyin ehdoin.

"Tällaiset symboliset voitot hämmentävät koko liikettä, jos niistä ei seuraa todellisia muutoksia", tiivisti Attacin velka-asiantuntija Teppo Eskelinen velkaliikkeen tilaa käsitelleessä seminaarissa Helsingissä.

Velkasovitteluun tarvitaan välittäjä

Kehitysmaiden velkaongelma ei ole hävinnyt mihinkään, mutta Pohjoisessa rikkaat G8-maat näyttävät voittaneen julkisen keskustelun. Esimerkiksi vuonna 2005 Skotlannin Gleaneaglesissa mitätöitiin vain pieni osa kehitysmaiden velasta, mutta silti monelle valtamedian seuraajalle jäi kuva massiivisista velkahelpotuksista.

Afrodadin zimbabwelainen johtaja Charles Mutasa puhui seminaarialustuksessaan velkasovittelun ongelmista sekä epäoikeutetuista ja sietämättömistä lainoista.

Mutasan mielesä sovittulun ensimmäinen askel pitäisi olla selkeästi epäoikeutettujen eli sellaisten lainojen mitätöinti, joiden syntymisestä vastuu on velkojalla. Sietämättömillä veloilla taas tarkoitetaan lainoja, jotka eivät ole päätyneet valtion kassaan vaan esimerkiksi hallitsijan hyvinvointiin.

"Tarvitaan pysyvä oikeudenmukainen järjestelmä, joka keskittyy epäoikeutettujen ja laittomien velkojen sovitteluun", Mutasa linjasi.

Hän painotti, että YK:lla olisi tähän tehtävään tarvittava historiallinen muisti ja mandaatti, mitä muilla toimijoilla ei ole. Velkasovittelussa onkin hänen mukaan muistettava historiallinen ulottuvuus. Esimerkiksi Etelä-Afrikan apartheid-hallinnon aikaisia velkoja ei ole mitätöity, vaikka niitä voi hyvin perustein pitää epäoikeutettuina.

YK:n toiminta välittäjänä ei tunnu kuitenkaan saavan asiantuntijoiltakaan täyttä kannatusta, koska kansainvälisten rahoituslaitosten pelätään romuttavan järjestön hyvät tarkoitukset.

Ecuadorin selvityksestä uutta nostetta

Velkakysymys on monimutkaistunut viime vuosina, kun Etelässä esimerkiksi Intia ja Kiina ovat nousseet markkinoille uusina luotottajina. Enää kyse ei ole vain kansainvälisten rahoituslaitoksien tai rikkaiden länsimaiden myöntämistä lainoista.

Velkasovittelun ehdoista puhunut intialainen ruohonjuuriaktivisti Sushovan Dhar kutsui kansainvälisten rahoittajien asettamia ehtoja uuskolonialistisiksi. Hänen mukaansa kaikki lainat pitäisi mitätöidä ilman, että velkojat asettavat yksityiskohtaisia vaatimuksia, jotka uhkaavat köyhien maiden omaa päätäntävaltaa.

Dharin ja Mutasan mukaan onkin tärkeää, että velkaliike haastaa Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston ajaman kehitysmallin. Kampanjointiin tarvitaan selkeitä esimerkkejä lainojen väärinkäytöksistä.

Globaalin velkaliikkeen vaatimukset ovat toistaiseksi hajanaisia, mutta liike on voimakas varsinkin Etelässä. Esimerkiksi Ecuador aloitti uuden presidenttinsä Rafael Correan johdolla velkojen selvitysprosessin, jossa maa käy läpi mitkä lainoista ovat oikeutettuja ja mitkä eivät.

Tästä prosessista aktivistit toivovat esimerkkiä muillekin velallisille maille. Kyse on pitkälti samanlaisesta velan logiikan muuttamisesta ja politisoimisesta kuin Norjan päätöksessä mitätöidä epäoikeutetut lainansa. Velka ei ole vain taloudellinen, vaan pitkälti poliittinen kysymys.

"Velkojen mitätöinti on ensisijainen keino purkaa epäoikeudenmukaisia rakenteita. Se ei ole ainoa, mutta silti ensisijainen", Sushovan Dhar sanoo.