Uutinen

Väyrysen kehityslinjaukset saivat risuja ja ruusuja eduskunnalta

Ministeri Väyrynen sai eduskunnalta eväitä uuden kehityspoliittisen ohjelman toteuttamiseen, kun kehityspolitiikasta keskusteltiin ensimmäistä kertaa täysistunnossa keskiviikkona 14.11.
Sanna Autere
15.11.2007
Sanna Autere
071114sautere_eduskuntatalon_rappusilla.jpg
Joukko kehityskysymyksistä kiinnostuneita globbareita sekä järjestöjen edustajia saapui seuraamaan eduskunnan täysistuntokeskustelua keskiviikkona.

Hallituksen tuore kehityspoliittinen ohjelma sai kansalaisjärjestöiltä kritiikkiä muun muassa ympäristökysymysten liiallisesta korostamisesta köyhyystavoitteiden kustannuksella sekä konkreettisten tavoitteiden puutteesta.

Molemmat moitteet nousivat esiin myös eduskunnassa käydyssä ajankohtaiskeskustelussa. Ulkomaankauppa- ja kehitysyhteistyöministeri Paavo Väyrynen (kesk.) torjui syytökset itsepintaisesti.

"Kehityspolitiikan tärkein tavoite on köyhyyden poistaminen", Väyrynen alleviivasi, ja totesi että tavoite on kirjoitettu myös kehityspoliittiseen ohjelmaan.

"Jotta se olisi kestävällä pohjalla, täytyy toimia niin, että toiminta on yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää. Ristiriitaa tässä ei ole."

Vastaväitteet ministeri kuittasi harhaanjohtavaksi propagandaksi.

Kokoomuksen Ulla Karvo kuitenkin huomautti, että palstamillimetreillä mitattuna kehityspoliittisen ohjelman tavoite on luonnontaloudellisen kehityksen edistäminen, vaikka hallitusohjelmassa Suomi on sitoutunut YK:n köyhyydenvähentämistavoitteisiin.

"Olemmeko nyt tarttumassa haasteisiin oikeasta päästä?" Karvo kysyi Väyryseltä.

Eduskunta vaati lisää konkretiaa kehityslinjauksiin

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Pertti Salolainen (kok.) luonnehti kehityspoliittista ohjelmaa ylimalkaiseksi ja vaati, että hallituksen on vuosittain annettava eduskunnalle selvitys kehityspolitiikan toteuttamisesta, koska sitä ei ohjelmassa riittävästi esitellä.

Ulkoasiainvaliokunta antoi kehityspoliittisesta ohjelmasta viime viikolla lausunnon, jossa se kaipasi eduskunnan ja valtioneuvoston välistä vuoropuhelua kehitysyhteistyön tavoitteista ja painopisteistä, kehityspoliittisesta johdonmukaisuudesta sekä avun keskittämisestä.

Konkreettisten tavoitteiden puute antaa mahdollisuuden toteuttaa Suomen kehityspolitiikkaa "melkein millä tavalla tahansa", Sinikka Hurskainen (sd.) huomautti.

Väyrysen mielestä kritiikki linjausten suurpiirteisyydestä ei osu oikeaan. Suuntaa antavaksi tarkoitettu ohjelma antaa ministerin mukaan toteuttamisen osalta tarkoituksella "tilaa luovuudelle".

Väyrynen lupasi eduskunnalle vanhanmallista kehitysyhteistyökertomusta laajemman selvityksen, joka "pitää sisällään myös tulevaisuuteen suuntaavia kannanottoja ja antaa eduskunnalle mahdollisuuden vuosittain ottaa kantaa kehityspolitiikan suuntaamiseen."

Ministerin mukaan ohjelman painotusten toteuttamisesta on tarkoitus luoda selkeät kriteerit. Sinikka Hurskainen toivoi, että hallitus kuulee ulkoasiainvaliokuntaa ennen kuin se lyö indikaattorit lopullisesti lukkoon.

Budjettituen puolesta ja vastaan

Suoraan avunsaajamaan budjettiin maksettavalle tuelle löytyi eduskunnan keskustelussa puolustajansa ja epäilijänsä. Monet näkivät budjettituen keinona vahvistaa vastaanottajamaan omaa demokraattista kehitystä ja hallintoa. Epäilykset liittyivät lähinnä korruptioon.

Väyrysen mukaan budjettituen osuutta arvioidaan lähivuosina uudelleen ja aiheesta tehtävä selvitys tulee myös eduskunnan käsittelyyn.

Kehityspoliittisen johdonmukaisuuden nimissä toivottiin esimerkiksi EU:n maataloustuotteiden vientitukien lakkauttamista. Kehitysmaiden maataloustuotannolle on annettava mahdollisuus kehittyä, korosti Sari Palm (kd.).

Väyrysen mukaan EU on jo päättänyt luopua vientituista, kunhan muutkin luopuvat. Ministeristä on kuitenkin harhaa luulla, että maatalousmarkkinoiden avaamisella olisi suuri merkitys kehitysmaiden kehityksen kannalta.

"Jos kaikki maatalousmarkkinat avattaisiin, niin hyöty siitä menisi muutamille harvoille, vauraille kehitysmaille ja niiden vauraille viljelijöille. Köyhät eivät siitä pääsisi hyötymään."

Kansalaisjärjestöjen monet roolit tunnustettava

Väyrynen kehui nykyhallituksen saaneen kehityspoliittisen ohjelmansa valmiiksi selvästi edellistä nopeammin. Kansanedustaja Matti Ahteen (sd.) mielestä aikataulu olisi voinut olla hivenen hitaampi, jotta kansalaisjärjestöt, puolueet ja eduskuntaryhmät olisi voitu aidosti ottaa valmisteluprosessiin mukaan.

"Suomen kehityspolitiikan on perustuttava laajaan yhteiseen näkemykseen toiminnan tavoista ja toiminnan suunnasta. Nyt puolueet ja eduskuntaryhmät jätettiin valmistelun ulkopuolelle ja kansalaisjärjestöillekin puolestaan annettiin vain viikko aikaa perehtyä ohjelmaan ja antaa siitä kommentteja", Ahde totesi.

Myös Erkki Virtanen (vas.) ja Pekka Haavisto (vihr.) olivat huolissaan kansalaisjärjestöjen asemasta. Virtanen vaati, että kansalaisjärjestöjen kautta kanavoitavien kehitysyhteistyövarojen osuus säilyy vähintään edelliseen ohjelmaan kirjatussa 14 prosentissa.

Ministeri Väyrynen ei kuitenkaan lämmennyt kiinteille prosenteille, vaan totesi, että järjestöjen rahoitusosuus riippuu niiden toiminnan tehokkuudesta ja siitä, kuinka hyvin ne toteuttavat uuden ohjelman tavoitteita.

Haavisto moitti Väyrystä ja kehityspoliittista ohjelmaa "ajatteluvirheestä". Haaviston mukaan kansalaisjärjestöt eivät ole vain hankkeiden toteuttajia, vaan niillä on tärkeä rooli myös kehityspoliittisen keskustelun kävijöinä ja kansainvälisyyskasvattajina. Lisäksi järjestöjen on pystyttävä suunnittelemaan tulevaisuuttaan.

Väyryselle kiitosta määrärahatavoitteen puolustamisesta

Kiitosta Väyrynen sai kehitysavun nostotavoitteessa pysymisen sinnikkäästä puolustamisesta. Ministerin mukaan kehitysapurahoihin on saatava loppuvaalikaudelle vielä noin 50 miljoonaa euroa lisää, jotta Suomi yltää EU:ssa sovittuun 0,51 prosentin välitavoitteeseen vuoteen 2010 mennessä.

Jutta Urpilainen (sd.) ilmaisi tyytyväisyytensä, että hallitus näkee ohjelmassaan YK:n keskeisimpänä monenkeskisen yhteistyön välineenä. "Valitettavasti rahavirrat kertovat kuitenkin toista. YK:n osuus monenkeskisen avun maksatuksista on nimittäin laskenut 38 prosentista 29 prosenttiin ja valitettavasti talousarvioehdotus vuodelle 2008 ehdottaa, että YK-järjestöjen osuus vähenee entisestään."

Monenkeskisestä avusta tullaan laatimaan erityinen ohjelma, joka saatetaan eduskunnan käsittelyyn, Väyrynen lupasi.

Lisää tietoa aiheesta