Uutinen

Väyrynen: Varsinaisen kehitysyhteistyön eurot pysyvät

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen odottaa värikkäitä keskusteluja budjettiriihessä 26. ja 27. elokuuta. Pakolaismenojen koplausta Suomen maineesta huolta kantava ministeri ei hyväksy vieläkään.
Esa Salminen
25.8.2009

Työllisyyteen on saatava jostain 200 miljoonaa lisäeuroa. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen on valmis neuvottelemaan noin 60 miljoonasta, muttei eurostakaan enempää, selvisi suurlähettiläspäivillä Helsingissä 25. elokuuta.

"Kun me menimme ministeriönä käymään käymään neuvotteluja (valtionvarainministeriöön), pohjalla oli valtionvarainministeriön oma budjettiesitys, joka oli täsmälleen kehysten mukainen eli meille olisi tullut tuntuva korotus rahoihin. Mutta jo siellä neuvottelupöydässä kävi ilmi, että tosiasiassa valtionvarainministeriössä ajatellaan jotain aivan muuta", Väyrynen sanoi ulkoministeriön videoimassa puheessaan.

Ensimmäisissä listoissa 200 miljoonan työllisyyspaketin rahoittamiseksi kehitysyhteistyön leikkaukseksi oli kaavailtu 82 miljoonaa euroa. Kun mukaan keskusteluun nousi sisäministeriön toive laskea yhä enemmän pakolaismenoja kehitysyhteistyöksi leikkausuhka kasvoi ensin sataan, sitten 120 ja lopulta jopa 140 miljoonaan, kertoi Väyrynen.

"No tämähän ei perustunut enää mihinkään. Se oli asiantuntemattomuutta, että tällaisia lukuja ylipäänsä ruvettiin pyörittelemään", tuomitsi Väyrynen.

Budjettiriihtä edeltävänä aamuna suurlähettiläille puhunut Väyrynen linjasi ehdottomaksi alarajakseen sen, ettei varsinaisen kehitysyhteistyön euromääräisiä määrärahoja tähän vuoteen verrattuna pienennetä.

Ministeri uskoo, että hänen ehdotuksensa hyväksytään, ja vaikka tulos on hänelle pettymys, niin sen kanssa selviydytään. Väyrynen on myös asettanut reunaehdoksi, että Suomi määrittelee monivuotisen ohjelman, jonka mukaan vuoteen 2015 mennessä saavutetaan YK:n suosittelema kehitysrahojen 0,7 prosentin osuus bruttokansantulosta.

Väyrynen sai tukea myöhemmin samana päivänä suurlähettiläille puhuneelta pääministeri Matti Vanhaselta, joka uumoili, että kehitysyhteistyövarat saattavat hieman kasvaa kuluvan vuoden tasosta.

"Muistakaa Luxemburg!"

"Mitä pakolaismenoihin tulee, niin siinä on meillä ollut sellainen käytäntö, että jälkikäteen lasketaan kehitysmäärärahoihin sellaisten turvapaikanhakijoiden kustannuksia, jotka ovat saaneet turvapaikan", Väyrynen selvitti.

Joissain maissa, kuten Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa kehitysyhteistyöksi lasketaan myös sellaisten turvapaikanhakijoiden kuluja, jotka eivät ole turvapaikkaa saaneet. Väyrynen pitää tällaista ajatusta kehitysyhteistyön laadun kannalta "täysin mahdottomana".

Muihin Pohjoismaihin vertaaminen sai Väyrysen korottamaan ääntään: "Tässä ei huomata, että ne ovat reilusti yli 0,7:n! Eikä muisteta että Britannia ja Luxemburg eivät laske euroakaan eikä puntaakaan pakolaismenoja kehitysyhteistyöhön!"

Suomi on Väyrysen mukaan ollut tässä suhteessa keskikastia, ja kun rahaa on ollut tarjolla vähän, on kehitysyhteistyön laadulla saavutettu kansainvälisesti vähän parempi asema.

"Jos nyt sitten mennään tähän sisäministeriön esittämään laskentamalliin, ja lisäksi ennakoidaan seuraavan vuoden kehitystä, niin silloin päädyttäisiin siihen, että tuo prosenttiosuus voisi nousta yhdellä sadasosalla taikka viidellätoista tuhannesosalla", Väyrynen laski.

Kehitysyhteistyöstä vastaava ministeri aikookin kysyä budjettiriihen "värikkäissä keskusteluissa" kannattaako maan mainetta pilata sadasosaprosenttien vuoksi.

"Kun meillä kuitenkin määrärahataso on alhainen, niin se herättää tietysti kiusallista huomiota. Täytyy siis huomata, että Luxemburg, joka on meidän kovin kilpailijamme turvaneuvostoon, käyttää kehitysyhteistyöhön prosentin bruttokansantulosta, eikä laske ollenkaan kotimaisia pakolaismenoja näihin kehitysyhteistyömäärärahoihin", Väyrynen muistutti.

Lisää tietoa aiheesta