Uutinen

Väyrynen: Suomi tarvitsee kehitysmaatuontia

"Köyhyyttä on viime vuosina onnistuttu vähentämään parhaiten maissa, jotka ovat integroituneet kansainväliseen kauppajärjestelmään", Paavo Väyrynen arvioi tiedotustilaisuudessa 14.3.
Sanna Jäppinen
17.3.2008
SANNA JÄPPINEN080314sjappinen_kehitysmaatuonti.jpg
Reilun kaupan avulla saadaan aikaan nopeita ja tuntuvia muutoksia, vakuutti eteläfrikkalaisen Thandi-viinitilan toimitusjohtaja Vernon Henn. Vieressä Reilun kaupan edistämisyhdistyksen toiminnanjohtaja Tuulia Syvänen.

Jotta kaupankäynnin luomat mahdollisuudet voidaan mahdollisimman hyvin valjastaa köyhyyden vähentämiseen, tarvitaan ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen mukaan yhä enemmän kaupankäynnin edellytyksiä tukevaa kehitysapua eli niin sanottua aid for trade -apua.

EU:n tasolla ja viime vuonna tehdyssä kehityspoliittisessa ohjelmassaan Suomi on jo sitoutunut panostamaan aid for trade -apuun, mutta varsinainen kansallinen toimeenpanosuunnitelma on vasta valmisteilla ja tulossa julki tämän kevään aikana.

Aid for trade tarkoittaa ministerin mukaan paitsi tarpeettomien kaupan esteiden purkamista, myös kehitysmaiden yritysten ja tuottajien tietotaidon lisäämistä niin, että asiointi Euroopan markkinoilla onnistuu nykyistä helpommin.

Käsikirja kehitysmaiden vientiyrityksille

Jälkimmäiseen tarpeeseen vastaa uunituore, ulkoministeriön yhdessä liikekumppanuusohjelman kanssa tekemä "Exporting to Finland" -opas, jota Väyrynen esitteli ministeriön ja Reilun kaupan edistämisyhdistyksen tiedotustilaisuudessa 14. maaliskuuta.

Opas toimii käsikirjana paitsi vientiä harjoittaville tai sitä suunnitteleville yrityksille kehitysmaissa, myös maahantuojille Suomessa. Oppaassa esitellään muun muassa standardeja ja säädöksiä, jotka Suomen markkinoille pyrkivien tuotteiden on läpäistävä.

Väyrynen muistutti, että viime vuosina vauhdilla kasvanut kehitysmaatuonti on myös Suomen etu ja elinehto kilpailukyvyn säilyttämiselle: globalisoituneessa maailmassa tarvitaan entistä enemmän muualla tuotettuja raaka-aineita ja komponentteja.

Taustatukea Väyryselle antoi Suomen Kaupan Liiton kauppapoliittisen valiokunnan puheenjohtaja Martti Laosmaa, joka totesi, että suomalaiskuluttajienkaan on turha enää haaveilla "omaan tuotantoon perustuvasta onnelasta".

"Tämä opas on hyvää jatkoa kehitykselle, joka lähti liikkeelle vuonna 2005 julkaistusta kauppapoliittisesta ohjelmasta. Vientiä ja tuontia ei enää aseteta vastakkain, vaan puhutaan yleisesti suomalaisyritysten menestymisestä. Myös 'Exporting to Finland` yhdistää kehittyvien maiden voimistamisen Suomen tarvitsemaan tuontiin", Laosmaa arvioi.

Reilusta kaupasta mallia kehitysmaatuonnille

Kehitysmaiden viljelijöiden ja tuottajien aseman kohentamiseen keskittynyt reilun kaupan järjestelmä on Paavo Väyrysen mielestä hyvä esimerkki onnistuneesta kehitysmaatuonnista. Suomalaisten suureen suosioon ovat nousseet muun muassa Suomen markkinoille toissa kesänä rantautuneet reilun kaupan viinit, joita on nyt tarjolla jo 15.

Valtaosa reiluista viineistä tuodaan Etelä-Afrikasta. Reilun kaupan järjestelmään kuuluvat viinitilat ovat sitoutuneet muun muassa edistämään black economic empowerment -politiikkaa, jolla pyritään parantamaan apartheid-hallinnon jälkeistä epäsuhtaa mustien ja valkoisten omistusoikeuksissa.

Yksi reiluista viinitiloista on Thandi Wines, joka on Etelä Afrikan ensimmäinen mustien omistama viinitila. Se perustettiin heti vanhan vallan kaaduttua 1990-luvun alussa. Valtaosan tilasta omistavat sen työntekijät, yhteensä noin 250 perhettä.

Tilan toimitusjohtaja Vernon Henn pitää työntekijöiden aseman kohentumisen kannalta erityisen tärkeänä sitä, että reilun kaupan järjestelmässä tuottajille maksettavan reilun kaupan lisän avulla on voitu satsata koulutukseen.

"Kouluttautumisen kulttuurin juurruttaminen ei ole helppoa yhteisössä, jossa monet lasten vanhemmista ovat lukutaidottomia", Henn totesi.

Hän muistutti että vaikka Etelä-Afrikan hallituskin yrittää parantaa köyhyydessä elävän enemmistön asemaa, ovat muutokset hitaita, ja ihmisten turhautuneisuus koko ajan kasvussa.

"Reilun kaupan avulla muutoksia saadaan aikaan nopeasti, niin että ne vaikuttavat ihmisten elämään juuri nyt."

Siksi myös Hennin viesti suomalaiskuluttajille oli harvinaisen selvä: "Juokaa enemmän reilua viiniä!"

Lisää tietoa aiheesta