Uutinen

Väyrynen: Suomen kehityspainotuksille kannatusta Euroopassa

Paavo Väyrysen mukaan hänen ajatuksensa kehitysyhteistyöstä ovat alkaneet näkyä kansainvälisillä areenoilla. Ministeri tahtoo tasata työnjakoa Kiinan ja Euroopan väillä.
Eeva Eronen
4.11.2008

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen mukaan hänen näkemyksensä kehitysavun "modernisoinnista" eli painottamisesta yksityiselle sektorille ja kestävää kehitystä tukevaksi ovat saaneet kannatusta Euroopassa. Ministeri arvioi, että hänen näkemyksensä vaikuttavat tuleviin kansainvälisiin päätöksiin kehitysyhteistyön tulevaisuudesta.

"Me olemme nyt uudistamassa EU-politiikkaa", ministeri arvioi jo lokakuun puolivälissä pitämässään tiedotustilaisuudessa.

"Uskon, että finanssikriisi antaa tukea ajatuksille yksityisen sektorin tärkeydestä. Toisaalta kestävän kehityksen ajatuskin ymmärrettäneen paremmin erityisesti taloudellisen ja yhteiskunnallisen kestävyyden osalta", Väyrynen arvioi marraskuun alussa Kepa.fille.

Ministerin mukaan 27 EU-maasta parikymmentä kannatti hänen ajatuksiaan "aktiivisesti" syyskuun lopussa pidetyssä epävirallisessa ministerikokouksessa Bordeaux'ssa.

Käytännössä kannatus näkyy niin, että suomalaismielipiteet ovat vaikuttaneet marraskuun lopussa Dohassa pidettävän kehitysrahoituskokouksen loppuasiakirjan luonnokseen, Väyrynen kertoo.

Dohan-kokouksessa päivitetään kuusi vuotta sitten syntynyt Monterreyn sopimus, joka sanelee kehitysrahoituksen sääntöjä. Sopimuksessa käsitellään virallisen kehitysrahoituksen lisäksi esimerkiksi kaupan ja ulkomaisten investointien vaikutuksia kehitykseen.

Huomio yksityiseen sektoriin

Väyrysen sanoma on tullut Suomessa tutuksi: Hänen mukaansa käytännöt kokemukset osoittavat, että köyhyyttä on onnistuttu vähentämään tehokkaimmin niissä maissa, joissa on saatu aikaan kasvua yksityisellä sektorilla. Näin syntyy työllisyyttä, jonka turvin valtiotkin saavat varoja omien köyhyydenpoistamisohjelmiensa toteuttamiseen.

Ministeri on kritisoinut teollisuusmaita pitkään siitä, että ne ovat viime vuosina laiminlyöneet kehitysmaiden infrastruktuurin kehittämisen ja tuotannollisen toiminnan, esimerkiksi maatalouden tukemisen. Sen sijaan on keskitytty liikaa köyhien maiden valtionbudjettien pönkittämiseen.

Työnjako uusiksi Kiinan ja EU:n kesken

Väyrynen tahtoo tasata työnjakoa esimerkiksi EU:n ja nousevien kehitysmaiden, kuten Kiinan kanssa. Kiina rahoittaa nyt esimerkiksi lukuisia Afrikan tienrakennushankkeita.

"Kiinalla, Intialla ja muilla nousevilla kehitysmailla on ainutlaatuista kokemusta siitä, kuinka perusopetus ja terveydenhuolto kyetään hoitamaan kehitysmaaoloissa. Tämä tietotaito pitäisi saada kehitysponnistusten tueksi", ministeri sanoo.

Kriitikoiden mukaan Kiina huseeraa Afrikassa pelkästään omien intressiensä eli maanosan luonnonvarojen perässä. Väyrynen kuitenkin arvioi, että suunta olisi nyt muuttumassa.

"Kiinan pääministeri käytti YK:ssa syyskuussa mielenkiintoisen puheenvuoron, jossa hän tunnusti maansa vastuun opetus- ja terveydenhuoltosektoreiden kehittämisestä köyhimmissä maissa. Hän kertoi myös Kiinan myöntämistä tullieduista vähiten kehittyneille maille. Tämä on hyvä alku."

"Ristiriitainen ja hatara viesti"

Kehitysmaatutkimuksen professori Juhani Koponen kiittelee ministeri Väyrystä siitä, ettei tämä ota kehitysyhteistyön kansainvälisiä muotivirtauksia annettuina vaan pohdiskelee asioita itse."Väyrynen tuo kentälle keskustelua ja särmää", hän arvioi.

Mitään kovin uutta hän ei tosin ole keskusteluun tuonut, Koponen sanoo. Eivätkä ministerin suunnitelmatkaan  varsinaisesti vakuuta Koposta. Hänen mielestään Väyrysen viesti on hieman ristiriitainen ja siksi hatara.

Ministerin ajama vapaakauppa ei nimittäin välttämättä tue luonnontaloudellisesti kestävää kehitystä vaan ohjaa nopeiden voittojen tavoitteluun, Koponen sanoo.

Hän toivookin, että Väyrynen selventäisi, mitä hän oikeastaan tarkoittaa yksityisen sektorin tukemisella. "Kenen toiminnasta puhutaan, yritystenkö, ja jos niiden, niin isojen firmojen vaiko myös pienyrittäjien?"

Koponen huomauttaa, että kehitysyhteistyötä mietitään nyt joka tapauksessa uudessa valossa finanssikriisin vuoksi. Hänestä näyttää selvältä, että yksityisten tekemät investoinnit kehitysmaihin ovat laskussa.

"Tuskin siis kannattaa laskea mitään yksityisen rahoituksen varaan", hän sanoo.

Kiinan saaminen mukaan sosiaalipuolen kehitykseen on hänestä kannatettava idea. Koponen kuitenkin huomauttaa, että maan sisäiset tuloerot kasvavat hurjaa vauhtia, joten Kiinalla on vielä tekemistä omissakin asioissaan.

Lisää tietoa aiheesta