Uutinen

Väyrynen: Läpileikkaavat teemat edelleen haaste

Ministeri Väyrynen toivoi kehityspoliittiselta toimikunnalta ehdotuksia keinoiksi huomioida läpileikkaavat teemat Suomen kehitysyhteistyössä.
Jari Nousiainen
12.5.2009

Vaikeudet toteuttaa läpileikkaavia teemoja ja kehityspoliittista johdonmukaisuutta kaikilla politiikan aloilla ovat ulkoministeriön näkökulmasta suurimmat kehityspolitiikan haasteet, kertoi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen Kehityspoliittisen toimikunnan seminaarissa 12. toukokuuta Säätytalolla.

Läpileikkaavilla teemoilla tarkoitetaan aiheita, jotka tulisi huomioida kaikessa kehitysyhteistyössä. Tällaisiksi aiheiksi Suomi on valinnut naisten ja tyttöjen oikeudet, helposti syrjäytyvien ryhmien kuten vammaisten ja etnisten vähemmistöjen aseman parantamisen sekä aidsin vastaisen taistelun.

Väyrynen tunnusti, että ministeriössä on ollut vaikeuksia löytää keinoja läpileikkaavien teemojen huomioimiseksi, ja niiden löytäminen on edelleen haaste. Väyrynen toivotti ehdotukset ongelman ratkaisemiseksi tervetulleiksi.

Kehityspoliittisen johdonmukaisuuden tavoite on, ettei esimerkiksi kauppapolitiikassa tehtäisi tyhjäksi kehitysyhteistyöllä saavutettuja tuloksia epäreilujen kauppasopimusten myötä. Ministeri Väyrynen piti ulkoministeriötä vääränä tahona seuraamaan johdonmukaisuutta, koska päätöksiä tehdään eri ministeriöissä.

Johdonmukaisuuden seurantaan Kehityspoliittinen toimikunta lupasi puheenjohtajansa Nina Suomalaisen mukaan jatkossa panostavan, ja korostavan sitä seuraavissa lausunnoissaan.

Vaikeuksia määrärahojen käyttämisessä

Lausunnossaan Kehityspoliittinen toimikunta kritisoi sitä, että vuonna 2008 Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen maksatusaste oli historian alhaisin. Toimikunta epäilee viime vuosina toteutetun kehityspoliittisen linjanmuutoksen vaikuttaneen varojen käyttöön.

"Kehityspolitiikka on politiikkaa, joten linjanmuutoksia on mahdollista tehdä", totesi Suomalainen, mutta huomautti, että rahat tulee kuitenkin pystyä käyttämään, kun määrärahoja kasvatetaan etteivät varat vain makaa tileillä.

Väyrysen mukaan ei kuitenkaan ole syytä huoleen: aikaa budjetoitujen varojen käyttöön on kolme vuotta, ja vuoden 2006 määrärahojen maksatusaste saatiin viime vuonna lähes sataan prosenttiin. Myös vuoden 2008 varojen hän vakuutti tulevan käytetyksi aikanaan täydessä mitassaan.

Alhaiseen maksatusasteeseen on ministerin mukaan useita syitä. Tilanteiden muuttumisella esimerkiksi Keniassa, Nicaraguassa ja Tansaniassa on osansa. Ministeriössä linjanmuutos on Väyrysen mukaan aiheuttanut muutosvastarintaa, mikä on hidastanut uuden linjan mukaisen toiminnan käynnistämistä.

Ministeri: apu ei ole sidottua

Lausunnossa Kehityspoliittinen toimikunta epäilee, että "suomalaisen lisäarvon" edistämisen myötä ajauduttaisiin kehitysavun sitomiseen Suomesta tehtäviin hankintoihin. Avun sitomisen on todettu heikentävän sen vaikutusta.

Epäilyksiin Suomen kehitysavun sitomisesta hankintoihin Suomesta tai suomalaisen työvoiman käyttöön ministeri Väyrynen vastasi ykskantaan, että siitä ei ole kyse. "Kaikki hankinnat tapahtuvat kilpailun kautta, ei ole mitään sitomista", Väyrynen totesi.

Merkittävimmäksi kiistaksi tilaisuudessa jäi kysymys kahdenvälisten hankkeiden painotuksen kasvusta. Kehityspoliittisen toimikunnan mukaan Suomi on oma-aloitteisesti alkanut suosia kahdenvälisiä hankkeita, minkä ministeri nosti esille paikkansapitämättömänä väitteenä.

Toimikunnan jäsen, kehitysmaatutkimuksen professori Juhani Koponen tiedusteli ministeriltä perusteluita eriävälle näkemykselleen, mutta tämä tyytyi vain toteamaan, että "näin ei ole".

Lisää tietoa aiheesta