Uutinen

Väyrynen: Kepan biopolttoainekampanja iskee ongelman ytimeen

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen mielestä Kepan globbariverkoston biopolttoainekampanja iskee ongelman ytimeen: siirtymistä toisen sukupolven biopolttoaineisiin pitää nopeuttaa.
Pasi Nokelainen
24.5.2008

Ministeri Väyrynen oli Maailma kylässä -festivaaleilla haastateltava aiheesta ”maaseutu ja ympäristö – kehityksen kulmakiviä”. Ajankohtaista ruokakriisiä ei voitu välttää. Toimittaja Anna Laine kysyi ministeriltä kommenttia muun muassa Tiedä mitä tankkaat -kampanjaan, joka vaatii EU:n biopolttoainetavoitteesta luopumista.

Toistaiseksi biopolttoaineet tuotetaan lähes yksinomaan ruokakasveista. Tuotantoa pidetäänkin yhtenä keskeisistä syistä elintarvikkeiden hintojen rajuun kallistumiseen. Väyrysen mukaan siirtymistä muista kuin ruokakasveista tuotettavien polttoaineiden tuotantoon pitää nopeuttaa.

Toisaalta ministeri uskoo, että esimerkiksi Väli-Amerikassa ja Afrikassa biopolttoainetta voidaan tuottaa esimerkiksi jatrophasta ja palmuöljystä myös kestävällä tavalla, kun viljelyyn käytetään joutomaata tai alueita, joista metsät on hakattu jo aikaisemmin.

Väyrynen kehotti kuulijoita olemaan kuluttajina muutenkin tarkkoina lähtökohtaisesti hyvältä kuulostavien ”eko”- ja ”bio”-etuliitteiden suhteen. Esimerkkinä hän käytti biopolttoaineita, joista osan tuotanto tosiasiallisesti aiheuttaa enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin vähentää.

 

Puheet siirretty käytäntöön

Väyrynen muisteli tilaisuudessa vuoden takaista MK-festivaalia. Hän osallistui silloin tuoreena ministerinä ilmastomuutospaneeliin. Nyt ympäristöstä ei hänen mukaansa enää vain puhuta, vaan siitä ja maaseudun kehittämisestä on tehty Suomen uuden kehityspoliittisen ohjelman kulmakiviä.

Käytännössä Suomi aikoo Väyrysen mukaan muun muassa lisätä rahoitustaan YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:lle ja maatalouspolitiikasta tutkimusta tekevälle IFAD-järjestölle. Kahdenvälisessä kehitysyhteistyössä maaseudun kehittäminen on ministerin mukaan varsinaista kymmenottelua, pelkkä maatalouteen panostaminen ei riitä.

Väyrynen perusteli näkemystään Tansanian esimerkillä.
”Tansanian köyhyydenvähentämissuunnitelman ensimmäinen tavoite on maan sähköistäminen. Se on hyvin ymmärrettävää maassa, jossa 90 prosentilla ei ole sähköä. Toinen prioriteetti on tiestön parantaminen. Maatalous ei voi kehittyä, jos tuotteita ei saada markkinoille kehnojen teiden vuoksi”, Väyrynen sanoi.

Väyrysen pitkään listan toimenpiteistä kuului myös maanomistusolojen selvittäminen: viljelijät tarvitsevat varmuuden siitä, ettei maata oteta heiltä pois. Ilman varmuutta viljelijöillä ei ole motivaatiota kehittää toimintaa ja suunnitella pitkäjänteisesti tulevaisuutta

Sen sijaan Väyrysen listaan ei kuulunut laajamittaista kajoamista teollisuusmaiden harjoittamaan maatalouden tukipolitiikkaan, vaikka sitä pidetään yleisesti yhtenä suurimmista rakenteellisista esteitä kehitysmaiden maatalouden kehittämiselle.

”Minun mielestäni tämä puoli korostuu suomalaisessa keskustelussa liikaa”, Väyrynen totesi.

Ministeri muistutti EU:n sitoutuneen kaikkein haitallisimmasta tukimuodosta eli polkumyyntiin johtaneiden vientituista luopumiseen. Sitoumus kuitenkin toteutuu vasta vuonna 2013 ja vain, jos kaikki muutkin luopuvat vientituista.

 

Maailma kylässä -festivaali 24.-25.5.2008 Helsingin Kaisaniemen puistossa ja Rautatientorilla.

 

Lisää tietoa aiheesta