Uutinen

Väyrynen: Kehityspolitiikan valinnat ovat tekemättä

Paavo Väyrysen mielestä Suomen kehityspolitiikassa ei ole uskallettu kunnolla valita painopisteitä. Euroopan unionin kauppapolitiikkaa EU-kriitikkona tunnettu Väyrynen pitää edistyksellisenä, eikä vaikuta kovin huolestuneelta sen köyhyysvaikutuksista.
Pasi Nokelainen
8.5.2007
070504okietavainen_vayrynen.jpg Paavo Väyrynen keskusteli kehityspolitiikasta Kepan Tytti Nahin kanssa. (Kuvaaja: Olli Kietäväinen)

Uusi kehitys- ja ulkomaankauppaministeri Väyrynen (kesk.) on vasta aloittanut tutustumisen uusvanhaan työkenttäänsä ulkoministeriössä. Aihepiiri kuului hänen ministerisalkkuunsa jo tasan 30 vuotta sitten, kun hänestä tuli ensimmäisen kerran ulkoministeri vuonna 1977.

Väyrynen haluaa selvästi jättää omat puumerkkinsä Suomen globaalipolitiikkaan myös tällä vuosituhannella. Tämä kävi selväksi, kun Väyrynen vieraili Suomen ylioppilaskuntien liiton kehitysyhteistyövaliokunnassa toukokuun alussa.

Ministerin omien sanojen mukaan hänelle on syntynyt sellainen käsitys, että Suomen nykyisessä kehityspolitiikassa priorisoidaan vähän kaikkea ja vaarana on, ettei todellisuudessa priorisoida mitään. Ministerin mielestä on selvää, että hallitusohjelmassa linjatut sisältöalueet eli ympäristö- ja ilmastokysymykset, konfliktien ennaltaehkäisy ja rauhanprosessien tukeminen ovat entistä korostuneemmassa asemassa myös varoja suunnattaessa.

"Nämä ovat minulle hyvin mieluisia painotuksia. Niiden pohjalta koetan tätä raskasta laivaa kääntää", totesi Väyrynen.

"Mutta en ole vielä riittävän hyvin ehtinyt perehtymään, jotta minulle olisi muodostunut selvä kuva siitä, mitä pitäisi seuraavan neljän vuoden aikana tehdä. Todellisen priorisoinnin tarve on kuitenkin aivan ilmeinen", Väyrynen jatkoi.

Kehitysavun keskittämisen nykyistä harvemmille maille Väyrynen myönsi vaikeaksi tehtäväksi toteamalla, että kun apua on johonkin annettu, on sitä erittäin vaikea lopettaa tai vähentää. Käytännössä valintoja tehdään uudessa kehityspoliittisessa ohjelmassa, jonka on määrä ilmestyä alkusyksystä.

EPA-neuvottelut katveessa

Paavo Väyrynen kertoi tuovansa viranhoidossa korostetusti esille kehityspolitiikkaa avun antamista laajempana kokonaisuutena ja aivan erityisesti kestävän kehityksen käsitettä. Hän kertoi jo ulkoministeriaikoinaan yrittäneensä tuoda ympäristö- ja kehityskysymyksiä "kovan ulkopolitiikan piiriin" eli saada myös presidentit ja ulkoministerit kiinnostuneiksi niistä.

"Tämän mukaista oli se, että olin Rion konferenssissa (1992) Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja. Yllytin myös Mauno Koiviston, joka oli aika laiska osallistumaan tämäntyyppisiin hankkeisiin, osallistumaan Rioon", Väyrynen kertoili .

Nykyisin puhe laajasta kehityspolitiikasta liitetään erityisesti siihen, että myös kaupan köyhyysvaikutukset tulisi huomioida. Kauppa voi vähentää köyhyyttä, mutta ei automaattisesti. Esimerkiksi vapaakauppasopimusten, jotka asettaisivat köyhien maiden maanviljelijät ja yritykset suoraan kilpailuun tukiaisia nauttivien tuottajien ja suuryritysten kanssa, pelätään päinvastoin lisäävän köyhyyttä.

Väyrynen mukaan EU:lla on kauppapolitiikassa "sivistynyt ote". Näkemystään Väyrynen perusteli sillä, ettei kaikkein köyhimmiltä mailta vaadita vastavuoroista markkinoiden avaamista, kun niiden tuotteita päästetään unionin alueelle.

"Kyllä minä sittenkin katsoisin, että EU:n piirissä on aika edistyksellinen se tapa, jolla näitä kehitysmaiden toiveita on otettu huomioon. Kun EU tekee kahdenvälisiä järjestelyjä, niissä on mielestäni aika kestävä peruslinja", totesi kehitys- ja kauppapolitiikasta vastaava ministeri.

Väyryseltä on kuitenkin selvästi jäänyt huomaamatta tämän hetken ehkä tärkein kauppasopimusvääntö eli unionin käymät EPA-neuvottelut. Niissä EU nimenomaan vaatii vastavuoroista kaupan vapauttamista 75:ltä köyhältä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maalta. Tämän on tosin määrä tapahtua vasta siirtymäajan kuluessa.

EU:n kehityskomissaari on Belgian Väyrynen

EPA-neuvotteluihin uusi ministeri törmää viimeistään 14.-15. toukokuuta, kun hän edustaa ensimmäisen kerran Suomea EU:n yleisten asioiden neuvostossa.

Tulevaan EU-kokoukseen viitaten Väyrynen hauskutti ylioppilaskuntien kehitysmaa-aktiiveja kertomalla komission suomalaisjäsenen Olli Rehnin luonnehdinnan kehityskomissaari Louis Michelistä: Belgian Väyrynen.

"En tiedä, tarkoittikohan hän sitä myönteisessä vai kielteisessä mielessä. Meissä on varmaan poliitikkotyyppinä jotain samaa ja ehkä me tulemme toimeen. Ainakin Olli Rehn arveli, että tulisimme", kertoi Väyrynen virne kasvoillaan.

Nollaseiskan kohtalo ratkeaa parissa viikossa

Tuoreesta hallitusohjelmasta poistettiin vuosi, johon mennessä Suomen on määrä saavuttaa YK:ssa sovittu tavoite ohjata kehitysyhteistyöhön 0,7 prosenttia bruttokansantulosta. Väyryseen on kohdistettu paljon toiveita, jotta tavoitevuosi saataisiin palautettua kehysneuvotteluissa.

Toiveita on osaltaan kasvattanut se, että Väyrysen toisella ulkoministerikaudella 1980-luvulla hän ja pääministeri Kalevi Sorsa loivat pohjan sille, että Suomi jo kertaalleen saavutti 0,7-tavoitteen vuonna 1991. Väyrynen itse epäili omia vaikutusmahdollisuuksiaan.

"Peruslinjaus on tehty hallitusneuvotteluissa. Jonkinlainen tarkistus voi tulla kysymykseen. Yritän parhaani mukaan saada sitä tarkistusta mahdollisimman tuntuvaksi. Mutta kun on kysymys 200 miljoonan euron kokonaismäärärahan jakamisesta tälle kehysbudjettikaudelle ja siinä on paljon kilpailevia, tärkeitä tarpeita, kovin suuresta lisäyksestä ei voi enää voi olla kysymys", valitteli Väyrynen.

Valtiontalouden kehyksistä vuosille 2008–2011 päätetään virallisesti 23. toukokuuta. Edellinen hallitus päätti niin sanotussa teknisessä kehyksessä lisätä kehitysyhteistyömäärärahoja noin 340 miljoonalla eurolla ja neljän puolueen hallitusneuvotteluissa päätettiin kasvattaa summaa parin viikon päästä käytävässä varsinaisessa kehysriihessä 25 miljoonalla eurolla.

"Luulen, että se on (hallituksen) yhteinen harjoitus, jossa turvataan, että ehdoton minimitaso saavutetaan ja siihenkin kyllä tarvitaan lisärahaa", totesi Väyrynen tuleviin kehysneuvotteluihin viitaten.