Uutinen

Väyrynen: Järjestötyöllä oltava linkki Suomeen

Kehitysministerin mukaan ei ole selvää, takaako järjestöjen tekemä kehitysyhteistyö aitojen linkkien syntymisen Etelän ja Suomen välillä. Kansalaisjärjestölinjaus ottanee kantaa suurten järjestöjen kehitysyhteistyöhön.
Esa Salminen
24.9.2009

Ulkoministeriö valmistelee kansalaisjärjestölinjausta, jonka on tarkoitus valmistua vuoden 2010 alkupuoliskolla. Toistaiseksi linjaus on alkumetreillä, mutta asiasta vastaavalla ministerillä on jo joitain visioita sen suunnasta.

"Tällä hetkellä kartoitetaan kansalaisjärjestölinjauksia eri maista. Meillähän on varsin tuore linjaus olemassa, mutta on ilmennyt, että sitä tarvitsee uudistaa, ja siitä tarvitaan periaatteellista pohdintaa", kommentoi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen Vanhalla ylioppilastalolla järjestetyssä yleisötilaisuudessa 22. syyskuuta.

Ministerin näkemyksen mukaan kansalaisjärjestöjen keskinäisessä koordinaatiossa ja yhteistyössä on parantamisen varaa. Väyrynen on useissa yhteyksissä muistuttanut, että kehitysyhteistyön laadun parantamiseen tähtäävän Pariisin julistuksen suositukset pitäisi ottaa huomioon myös järjestötyössä.

Syntyykö aitoja yhteyksiä?

Väyrynen kyseenalaisti syntyykö kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyössä aina todellisia yhteyksiä ja yhteistyötä suomalaisen ja vastaanottajamaan kansalaisyhteiskuntien välillä.

"Monet järjestöt keräävät rahaa Suomessa valtiolta ja yleisöltäkin, ja antavat sen rahan sitten jollekin kansainväliselle toimijalle käytettäväksi, ilman että siellä on ehkä yhtäkään suomalaista toimijaa mukana", ministeri sanoi.

"Tämä ei mielestäni noudata sitä ideaa, miksi kansalaisjärjestöjen yhteistyö on alun perin aloitettu, eli että muodostuisi linkkejä kansalaisyhteiskuntien ja kansalaisten välillä."

Verkostot tarjoavat Etelälle kanavia vaikuttaa

Kehitysyhteistyökentällä toimii lukuisia tällaisia kansainvälisiä järjestöverkostoja, joita suomalaiset järjestöt tukevat. Nämä näkevät työnsä merkityksen hieman toisin kuin kehitysministeri: suomalaisten mukana oleminen ei ole itseisarvo.

Suomen World Visionin ohjelmajohtaja Anne Pönnin mukaan kehityskysymykset ovat maailmanlaajuisia kysymyksiä, ja kansainväliset verkostot voivat tarjota Etelän kansalaisyhteiskunnalle korvaamattoman kanavan saada äänensä kuuluviin.

"Erityisesti vaikuttamistyössä ja päätöksenteon rakenteisiin puuttumisessa tämä on tärkeää. Kansainväliset verkostot tarjoavat erityisesti Etelän toimijoille vaikuttamiskanavia", Pönni sanoo.

Pönnin mukaan kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön lisäarvo pitäisikin nähdä erityisesti siinä, että järjestöt pääsevät toimimaan Etelässä marginaalisilla ja syrjäisillä seuduilla ja eri toimijoiden kanssa kuin viralliset tahot.

"Kansalaisyhteiskunnan mobilisointi ja sen vaikuttavuuden kehittäminen on erittäin tärkeää kestävälle kehitykselle, ja on luontevampaa että sitä tekevät niin Pohjoisessa kuin Etelässä kansalaisjärjestöt eivätkä valtiot", Pönni toteaa.

Tiettävästi muita suuria kysymyksiä, joita ministeriön kansalaisjärjestölinjauksen yhteydessä mietitään ovat ainakin ulkoministeriön antama tuki kansainvälisille kansalaisjärjestöille, suurten kehitysyhteistyöjärjestöjen eli niin sanottujen kumppanuusjärjestöjen valinnan kriteerit sekä Kepan asema suomalaisessa kansalaisjärjestökentässä.

Kansalaisjärjestölinjaus on pääteemana Kepan järjestämässä järjestöjen kehityspäivässä 29. lokakuuta, jolloin järjestöt työstävät omaa "varjolinjaustaan". Linjauksesta kuultaneen myös ulkoministeriön syksyn kansalaisjärjestöseminaarissa, joka järjestetään 4. marraskuuta.