Uutinen

Väyrynen: Avunantajien pitää pohtia myös omaa elämäntapaansa

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen mielestä Tansaniassa paljastunut korruptiotapaus antaa lisäsyitä budjettituen käytön uudelleen harkitsemiseen.
Eeva Eronen
5.3.2008
NIKLAS VASTAMÄKInvastamaki_paavo_ksemmassa.jpg
Paavo Väyrynen mielestä avunantajien pitäisi katsoa peiliin ja kyseenalaistaa omat elämäntapansa.

"Elämäntapamme on mahdoton. Koko ihmiskunta ei voisi elää näin", arvioi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen ulkoministeriön kansalaisjärjestöseminaarissa keskiviikkona 5. maaliskuuta.

Kommentillaan Väyrynen peräänkuulutti nykyistä laajempaa kehityspoliittista keskustelua, jossa pureuduttaisiin avunantajien omiin elintapoihin. "Meidän pitäisi miettiä, onko tämä hyvinvointia ja onko meidän elämänarvoissa ja elämäntavoissamme jotain korjaamista. Meidän pitää kyseenalaista myös omat tapamme", Väyrynen vaati yli 300 kansalaisjärjestötoimijan edessä Katajanokalla.

Omia aiempia puheitaan Väyrynen ei sen sijaan seminaarissa kyseenalaistanut. Eniten kysymyksiä ja keskustelua ministerin "kyselytunnilla" nostatti Väyrysen jo tutuksi tullut kritiikki budjettitukea kohtaan.

Lisää vettä ministerin myllyyn

Väyrynen kertoi saaneensa tuoretta lisätukea epäilyilleen suoraan kehitysmaiden budjetteihin suunnatun tuen toimivuudesta. Ministeri oli nimittäin kuullut kansalaispalautetta Tansaniassa paljastuneesta korruptiotapauksesta juuri ennen puhujanpönttöön kiipeämistään. Sanoma oli, että budjettitukea pitää leikata.

"Se oli minulle mieluista puhetta", Väyrynen sanoi. Hänen mukaansa Tansanian tapauksesta tekee erityisen häiritsevän se, että maata on esitelty esimerkkitapauksena, jolle budjettituki sopii erityisen hyvin.

Nyt Tansaniassa on paljastunut epäkohtia myös käytännön kenttätyössä, ministeri harmitteli. Samanlaista palautetta on tullut myös Vietnamista.

Aikojen ja tapojen muuttumisen vakuudeksi Väyrynen muisteli tapaamistaan Zimbabwen presidentin Robert Mugaben kanssa 1980-luvun alussa. "Siihen aikaan Zimbabwe oli malliesimerkki", Väyrynen puisteli päätään.

Uusia päätöksiä budjettituesta ei kuitenkaan ole tehty eikä ministerikään ollut sulatellut mielipidettään loppuun saakka, Väyrynen korosti. "Se mihin on sitouduttu, toteutetaan. Muutoin tuet on jäädytetty nykyiselle tasolleen, ja meillä on mahdollisuus keskustella siitä, miten tulevaisuudessa menetellään."

Väyrysen mukaan budjettitukea voidaan edelleen käyttää siellä, missä hallinnon toimintaan voidaan luottaa - onhan se tapa tukea hyvää hallintokulttuuria. Ministeri arvioikin, että EU:lla on Suomea paremmat valmiudet arvioida budjettituen käyttöä. "Voi olla paikallaan, että budjettitukea annetaan EU:n puitteissa, ja ehkä vähän lisätäänkin."

Kansalaisjärjestöille "ansioidensa" mukaan

Tulevaisuudessa kansalaisjärjestöille jaettavan hanketuen määrästä Väyrynen kertasi syksyiset kantansa: prosenttimääräisiä osuuksia kehitysyhteistyövaroista ei ole asetettu, mutta määrärahat ovat mitä todennäköisimmin kasvussa, mahdollisesti "tuntuvastikin".

"Määrä riippuu tietysti siitä, kuinka hyvin kansalaisjärjestöt täyttävät kehityspolitiikalle asetettuja tavoitteita", ministeri sanoi.

Koko kehitysapuapotin kasvattamista Väyrynen puolusti tiukasti. Suomi on hänen mukaansa antanut tiukan sitoumuksen 0,51 prosenttiin bruttokansantulo-osuuteen pääsemisestä vuoteen 2010 mennessä.

"Semmoista häpeää en soisi kenellekään, että joutuisi menemään EU:n huippukokouksiin puolustamaan sitä, ettemme toteuta tavoitteita. Ja perustelemaan asiaa sillä, että meillä on niin voimakasta talouskasvua, ettemme valitettavasti pääse tavoitteisiin", Väyrynen sanoi.

Tietokulma

  • Ulkoministeriön kansalaisjärjestöseminaarissa keskityttiin pääasiassa kansalaisjärjestöjen hanketukiin, jotka on nyt julistettu haettaviksi. Pienille ja keskisuurille järjestöille on varattu tälle hakukierrokselle eli vuodelle 2009 6,5 miljoonaa euroa.
  • Ministeriö saa vuosittain hakemuksia noin 120 järjestöstä, joilla on toimintaa noin 80 maassa. Hanketukihakemuksista hylätään noin 40 prosenttia.
  • Vuonna 2007 ulkoministeriö tuki kaiken kaikkiaan suomalaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötä ja siihen liittyvää tiedotusta 74 miljoonalla eurolla. Potista ohjataan vuosittain vähintään 30 prosenttia pienille ja keskisuurille toimijoille hankekierroksen kautta.

Lue lisää aiheesta