Sodissa asekauppiaat ja -valmistajat sekä valtiot ovat pitkittäneet konflikteja voittojen toivossa ja myyneet tilaisuuden tullen aseita selkkausten kaikille osapuolille.
Kuva:
Shutterstock
Uutinen

Varustelu syö yli 1200 miljardia euroa vuodessa

Asekaupan varjomaailmassa virtaavat veri ja voitot, kuvataan uutuuskirjassa. Yhdysvallat vastaa yksin yli puolesta maailman sotilasmenoista.
Kanya D'Almeida
13.2.2012

IPS -- Vuonna 2010 sotilasmenoihin käytettiin 176 euroa jokaista maapallon asukasta kohti, Andrew Feinstein laskee.

Hänen loppuvuodesta ilmestynyt kirjansa The Shadow World: Inside the Global Arms Trade tunkeutuu syvälle asekaupan varjomaailmaan.

Vuotuiset sotilasmenot ovat yhteensä 1,2 biljoonaa eli tuhatta miljardia euroa ja 2,6 prosenttia maapallon bruttokansantuotteesta. Kasvua vuodesta 2000 on 53 prosenttia.

Pelkästään Yhdysvaltojen turvallisuusbudjetti kohoaa 750 miljardiin euroon. Asekaupassa avainpelureita ovat Yhdysvaltain ohella Kiina, Venäjä, Britannia, Saksa, Ruotsi, Hollanti, Italia ja Israel.

Asekauppaan käytetään Feinsteinin mukaan maailmassa 45 miljardia euroa vuodessa. Yhdysvaltain kauppaministeriö arvioi, että ala kattaa 40 prosenttia kaikesta maailmankaupan korruptiosta.

Ostaja ja myyjä hämärtyvät

Feinstein sanoo, että asekauppa operoi "varjojen maassa", joka ulottuu lailliselta alueelta harmaan vyöhykkeen kautta täysin laittomaan pimeyteen.

Pimeydessä "ostaja" ja "myyjä" ovat epämääräisiä käsitteitä. Niiden takaa löytyy löytyy valtioiden edustajien ohella muun muassa yksityisetsiviä, sissipäälliköitä ja yritysjohtajia.

"Niin maailmansodissa, kylmässä sodassa kuin terrorismin vastaisessa sodassakin asekauppiaat ja -valmistajat sekä valtiot ovat ruokkineet ja pitkittäneet konflikteja voittojen toivossa ja myyneet tilaisuuden tullen aseita selkkausten kaikille osapuolille", Feinstein lataa.

Diktatuureja tukemassa

Kiinan ja Venäjän aseet ovat pönkittäneet diktaattoreita ja hirmuhallituksia Syyriassa, Burmassa, Sudanissa, Pohjois-Koreassa, Zimbabwessa ja Sri Lankassa.

Kun Egyptin presidentin Hosni Mubarakin valta kaatui viime vuonna, häntä aseistaneet Kiina, Venäjä, Britannia, Yhdysvallat ja Ranska kiiruhtivat piilottamaan asemyyntikuittejaan, Feinstein sanoo.

Ja kun Nato hyökkäsi Libyaan, sillä oli vastassaan aseita Venäjältä, Ranskasta, Saksasta ja Italiasta.

Feinsteinin mukaan asekaupan kaksinaamaisuus aiheuttaa sen, että siinä mukana olevilta on lähes mahdoton saada haastatteluja.

"Yli 80 prosenttia tavoittelemistani henkilöistä ei suostunut puhumaan tai ei edes vastannut yhteydenottoihini", hän kertoo.

Rahat pois hyvinvoinnista

Feinstein ei pyrkinyt pelkästään paljastamaan asekaupan korruptiota. Hän halusi muistuttaa, että valtavat summat julkista rahaa päätyy yksityistileille veroparatiiseihin sen sijaan, että sillä rakennettaisiin hyvinvointia kansalaisille.

Feinstein on Etelä-Afrikkaa hallitsevan ANC-puolueen entinen jäsen ja kansanedustaja. Hän ryhtyi penkomaan asekauppaa ymmärrettyään, että Etelä-Afrikan apartheidin jälkeinen hallitus käytti alussa miljardeja aseisiin, vaikka rahaa ei riittänyt miljoonien aidspotilaiden lääkkeisiin.

Viisi vuotta myöhemmin uudet sotakoneet ruostuivat varastoissa ja 355 000 eteläafrikkalaista oli kuollut tarpeettomasti.