Uutinen

Vapaamielisiä alaviitteja syrjitään Turkissa

Noin 20-miljoonainen uskonnollinen vähemmistö halutaan sulauttaa islamin sunnalaiseen valtavirtaan.
Daan Bauwens
24.2.2010
Vetrova/Shutterstock

Sininen moskeija Istanbulissa

Moskeijat hallitsevat paitsi Istanbulin silhuettia, alaviitti-vähemmistön mukaan myös Turkin henkistä ilmapiiriä.

IPS -- Turkin hallituksen pyrkimykset lopettaa alaviittien syrjintä uhkaavat kilpistyä sunnien uskonnollisen johdon vastahankaan.

Turkin 75-miljoonaisesta väestöstä arviolta 15-20 miljoonaa on alaviitteja, joihin kuuluu sekä turkkilaisia että kurdeja. Turkin kurdien määräksi arvioidaan eri lähteissä 12-19 miljoonaa.

Alaviitit ovat islamin liepeille sijoittuva vapaamielinen ryhmä, joka palvelee profeetta Muhammedin vävyä Alia. Alaviitit eivät rukoile moskeijoissa toisin kuin Turkin islamilainen sunni-enemmistö, eikä alkoholi ole heille syntiä.

Turkkia hallitseva islamilainen Oikeus- ja kehityspuolue (AKP) on viime kuukausina järjestänyt useita tilaisuuksia, joissa on pohdittu alaviittien syrjinnän lopettamista.

Alaviittien hengellisiin johtajiin kuuluva Ali Yaman epäilee, että sunnien vaikutusvaltainen johtoelin, Diyanet, vastustaa yhä alaviittien vaatimuksia.

"Vaikuttaa siltä, että AKP:n hallitus pelkää sunnijohtoa, sillä muutoin ongelma olisi helppo ratkaista", Yaman sanoo.

Hän epäilee, että uudistukset juuttuvat Diyanetin ja alaviittien ristiriitoihin ja hallitus asettuu Diyanetin puolelle uskonnonvapautta vastaan.

Pelkkä lakimuutos ei Yamanin mukaan edes riitä syrjinnän lopettamiseen, asenteiden muuttuminen voi viedä satoja vuosia. Hän on kuitenkin toiveikas, koska aistii alaviittien tilanteen kohenevan koko ajan.

VÄLI

Alaviittien uskonto on yhden määritelmän mukaan shiialaisen islamin haara, toinen tulkinta luonnehtii sitä esi-islamilaiseksi. Alaviitit eivät hyväksy Koraania. Moni heistä puoltaa sukupuolten tasa-arvoa, aborttioikeutta, yksiavioisuutta ja pasifismia.

Alaviitit ovat maallisen valtion vankkoja kannattajia, joita ovat vainonneet niin sotilasjuntat kuin vanhoillinen sunnijohtokin.

"Alaviittien syrjitään järjestelmällisesti uskonnollisin perustein", sosiologi Aykan Erdemir sanoo.

"Vaikka Turkki on maallinen valtio eikä virallista valtionuskontoa ole, kaikki tietävät, että yhteiskunnan määräävä voima on sunnalainen islam", hän jatkaa.

Erdemirin mukaan Turkin tasavalta on aina syrjinyt alaviitteja, olivatpa nämä turkkilaisia tai kurdeja.

"Parlamentissa on tuskin yhtään alaviittia. Lukuisat kurdiedustajat ovat lähes kauttaaltaan sunneja. Syrjintä kattaa kaikki puolueet. Alaviitteja ei ole kansanedustajina eikä valtiosihteereinä. Maakuntien 81 kuvernööristä vain yksi on alaviitti", Erdemir listaa.

Hän kuuluu Ankaran Alaviitti-instituutin tieteelliseen valtuuskuntaan ja on tehnyt tutkimusta aiheesta. Sen mukaan hyvin koulutetut Alaviitit törmäävät usein lasikattoon urallaan.

Alaviitit kokevat syrjinnäksi myös sen, että koulujen uskonnontunneilla opetetaan lainvastaisesti tunnustuksellista sunni-islamia. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on vahvistanut opetuksen loukkaavan ihmisoikeuksia.

Yamanin mukaan alaviittien kamppailu oikeuksistaan sai puhtia vasta heihin 1990-luvulla kohdistuneiden väkivaltaisuuksien jälkeen.

Hallitus reagoi asiaan viime vuonna. Sen Istanbulissa järjestämä työpaja sai tuekseen 200 000 alevin mielenosoituksen.

Kaikkiaan seitsemään työpajaan osallistui yli 400 henkeä, ja niiden tasa-arvoa lisäävät suositukset annettiin pääministerille helmikuussa. Erdogan on luvannut ryhtyä toteuttamaan niitä lähikuukausina.

Professori: Alaviitit maksavat veroja, mutta eivät saa palveluja

"Näetkö tuon moskeijan?" oikeustieteen professori Hüseyin Yildiz kysyy alaviitti-kurdien asuttamassa Dersimin kaupungissa Itä-Turkissa.

"Kukaan ei käy siellä, koska moskeijaan meno on vastoin asukkaiden uskontoa,mutta silti valtio rakentaa joka vuosi uusia moskeijoita kukkuloillemme. Tänne lähetetään myös imaameja, joille valtio maksaa palkan", Yildiz kertoo.

Alaviitit maksavat veroja, mutta eivät saa palveluja, hän valittaa.

Moskeijoita alkoi nousta vuoden 1980 sotilaskaappauksen jälkeen. Yildizin mukaan kyse on sunnien uskonnollisen johdon eli Diyanetin kampanjasta, joka pyrkii sulauttamaan alaviitit yhteiskuntaan.

Rakennusluvat evätään alaviittien omilta pyhäköiltä, joita kutsutaan nimelläcemevi, joten heidän on järjestettävä tilaisuutensa salassa.

Ollessaan Istanbulin pormestarina Turkin nykyinen pääministeri Tayip Erdogan määräsi Karacaahmet Cemevin hävitettäväksi, koska se oli hänen mukaan sarakennettu luvatta.