Uutinen

Vapaaehtoistyö ei lopu kotiinpaluuseen

"Haluamme, että vapaaehtoisista tulee viestinviejiä. He näkevät sen Intian, jota maan hallitus ei mainosta", tiivistää Savarimuthu Martine ajatuksensa eurooppalaisista vapaaehtoisista, jotka tulevat työskentelemään VCDS-järjestöön.
Maaria Haikarainen
29.7.2003

Kuva: Maaria Hakkarainen ja intialaisaktivisteja
Maaria Hakkarainen tutustui kastittomien asemaan VCDS-järjestössä Intiassa.
Village Community Development Society eli VCDS on toiminut Tamil Nadun osavaltiossa vuodesta 1980 kastittomien eli dalitien aseman parantamiseksi. Järjestö tarjoaa ammattikoulutusta, kannustaa ja kouluttaa pienviljelijöitä siirtymään perinteisiin viljelymenetelmiin ja järjestää tukiopetusta kouluvaikeuksista kärsiville lapsille.

VCDS on ottanut vastaan nuoria vapaaehtoisia 1980-luvun puolivälistä lähtien - etvolaisia on järjestössä ollut vasta kolme. "Aiemmat vapaaehtoiset ovat olleet lähinnä tarkkailijoita. He eivät ole tehneet mitään konkreettista. Etvo-vaihdon myötä asenteemme on kuitenkin muuttunut. Haluamme, etta vapaaehtoinen helpottaa osaltaan VCDS:n työtaakkaa", Savarimuthu Martine sanoo.

Vapaaehtoistyöntekijät ovat työskennelleet lähinnä toimistossa, mutta osallistuneet myös järjestön arkirutiineihin kuten ruoanlaittoon ja kompostinhoitoon.

"Joissain asioissa olemme vielä aivan lapsenkengissä", Martine toteaa ja vilkaisee tietokoneeseen päin. "Tarvitsemme ihmisiä, jotka voivat auttaa toimistotöissä ja englannin kielessä."

Sihteerin työ ei kuitenkaan ole ainoa mahdollinen vapaaehtoistyö. Martine toivoo, että vapaaehtoisella olisi jotain erityistä osaamista, jonka avulla hän voisi piristää vaikkapa VCDS:n koulutus- tai kulttuuriryhmän toimintaa.

Kehitysyhteistyöstä solidaarisuusyhteistyöhön



Martinen mielesta vapaaehtoisuus ei saa loppua kotiinpaluuseen. Hän puhuu vapaaehtoisista viestinviejinä. "Vapaaehtoiset vievät kotimaahansa tietoa dalitien asemasta ja kastisysteemistä, ja se on tärkeää."

Martinen mukaan kehitysyhteistyön sijaan täytyisi tehdä solidaarisuusyhteistyötä. "Solidaarisuus on resurssien jakoa tasa-arvoisesti. Se ei ole pelkkää taloudellista apua vaan myös aitoa välittämistä ihmisistä."

Martine odottaa vapaaehtoisten jatkavan etelän kysymysten parissa myös kotona pohjoisessa. Koska VCDS:n tärkein yhteistyökumppani Suomessa on Kehitysmaayhdistys Pääskyt, hän toivoo etvolaisen liittyvän Pääskyjen jäseneksi ja osallistuvan sen toimintaan. Näin yhteys VCDS:n säilyy kotiinpaluun jälkeenkin.

"Äänemme voimakkuus kasvaa vapaaehtoisten myötä."

Asenteiden muokkausta myös etelässä



Tärkeintä vapaaehtoistyössä on eläminen yhteisön jäsenenä ja molemminpuolinen kulttuurienvälinen oppiminen. "Vapaaehtoinen muokkaa paikallisten ihmisten käsityksiä eurooppalaisista", Martine toteaa. "Vapaaehtoiset elävät VCDS:lla samaa yksinkertaista elämää kuin järjestön vakituiset työntekijät. Se auttaa muuttamaan asenteita."

Vapaaehtoinen on myös inspiroija. Keskustelut esimerkiksi ompelukoulun tyttöjen ja naisliike NavaJothin jäsenten kanssa antavat intialaisille naisille uusia ajatuksia tasa-arvosta ja kannustavat heitä vaatimaan oikeuksiaan.

"Tarvitsemme ihmisiä, joilla on avoin mieli. Ja loppujen lopuksi sydän on taitoja tärkeämpi."