Uutinen

Vankilasta "pako" kuohuttaa Mosambikissa

Mosambikilaisen toimittajan murhasta epäilty "pakeni" maan tarkimmin vartioidusta vankilasta Machavasta. Poliisin ja politikkojen korruptoituneisuudesta johtuen kansalaiset eivät luota siihen että rikoksia selvitetään huolella.
Toivo Kettunen
23.9.2002

Marraskuun 22 päivänä vuonna 2000 Mosambikin pääkaungissa Maputossa murhattiin Metical –lehden toimittaja Carlos Cardoso. Hän oli tunnettu siitä, että hän rohkeasti nosti päivänvaloon yhteiskunnassa havaitsemiaan epäkohtia. Cardoson hautajaisissa oli läsnä koko poliittinen eliitti presidentti Chissanosta alkaen. "Me riitelimme usein Cardoson kanssa. Me riitelimme, koska hän nosti esiin ongelmia, joiden ratkaiseminen vaati meidän kaikkien huomiota." Näin totesi Chiossano hautajaispuheessaan. "Nyt emme enää voi riidellä. Kuka muu nostaisi kysymyksiä esiin samanlaisella voimalla kuin Cardoso teki?" Murhan selvittämistä vaadittiin suureen ääneen.

Neljä kuukautta murhan jälkeen Cardoson omaiset ja ystävät laittoivat julkisuuteen - mm. Internetiin - sanoman, jossa he ilmaisivat toivovansa, että murhasta tehtäisiin perusteelliset tutkimukset ja todelliset syylliset asetettaisiin vastuuseen. Heidän mukaansa Cardoson murha ei ollut vain yksittäisen mosambikilaisen murha. Se symboloi järkyttävällä tavalla Mosambikissa esiintyvää rikollisuutta. Cardoson elämä oli vetoomus vallankäyttäjien harjoittamaa väkivaltaa vastaan. Hänellä oli rohkeutta nousta valheellisuutta, korruptiota ja niiden aiheuttamaa häpeää vastaan. Neljä kuukautta murhan jälkeen omaiset näkivät toivon pilkahduksia murhan selvittämisessä.

Pidätys ja pako vankilasta


Rikospolisin päällikkö Dr. António Frangulis johti murhan tutkimuksia ja ne tuottivat tuloksia. Murhasta epäiltynä pidätettiin Anibal António dos Santos Junior (Anibalzinho). Hänet laitettiin huipputurvalliseen vankilaan Machavaan. Mutta sitten alkoi tapahtua kummia. Rikospoliisin päällikkö vapautettiin tehtävistään ja hänet komennetiin jatkamaan opintojaan Etelä-Afrikkaan. Vankilassa Anibalzinho vietti lehtitietojen mukaan (Domingo –lehti 15.9.02) verraten vapaata elämää. Hänelle oli rakennettu vankilan sisälle sviitti ja muuan yritys toimitti hänelle päivittäin ruokaa, jossa oli kaksi-kolme ruokalajia ja hän sai tilata mitä halusi. Mutta Anibalzinho alkoi aukoa päätään vankilassa. Antamassaan haastattelussa hän ihmetteli, miksi hänen mukanaan kaltereiden takana ei ole tiettyjä muita henkilöitä. Rohkeaa puhetta. Kuinka hän uskalsi?

Mosambikilaisia kohahdutti syyskuun alussa julkisuuteen ryöpsähtänyt tieto: syyskuun 1. ja 2. päivän välisenä yönä Anibalzinho oli karannut vankilasta. Karannut! Kuinka se voi olla mahdollista? Maan huolellisimmin vartioitu vanki. Lehdissä kerrottiin, kuinka moninkertaisten lukkojen ja muurien takana Anibalzinhon selli/sviitti oli. Esitettiin hypoteesi, jonka mukaan hän on hypännyt muurin yli. Tähän hypoteesiin tuskin kukaan vakavissaan uskoi. Nyt tutkimukset ovat edenneet ja 11 poliisia on pidätetty epäiltynä avunannosta pakoon. Arvellaan, että Anibalzinho on paennut vankilasta poliisin puvussa.

Poliisiin ei luoteta kadulla


Millaisia mietteitä nämä tapahtumat herättävät tavallisissa mosambikilaisissa? He eivät oikeastaan enää hämmästyneet Anibalzinhon pakoa. Se oli odotettavissa. Hänellä oli ilmeisestä tehväannostaan ja -antajista tietoja, joita ei haluttu hänen paljastavan. Niinpä oli jäljellä kaksi mahdollisuutta: joko hän kuolee tai sitten hän pakenee. Hänelle valittiin jälkimmäinen vaihtoehto. Kukaan ei enää jaksa uskoa, että valtaapitävät haluaisivat tosissan päästä eroon rikollisuudesta ja korruptiosta. Kukaan ei uskalla avata suutaan, vaikka tietäisikin jotain. Rikollisuuden arvellaan ulottuvan yhteiskunnan korkeimmille portaille saakka. Vaikka näin ei todellisuudessa oliskaan, niin tämä uskomus pitää tietäjien suut suljettuina. Poliisiin ei luoteta minkään rikoksen selvittelyssä. Jos poliisille kertoo vaikkapa murtovarkaudesta, saattaa panna oman päänsä pölkylle, sillä on odotettavissa, että varkaalle ei käy kuinkaan, mutta ilmiantajalle kostetaan verisesti. Tästä asiaintilasta on se seuraamus, että koska poliisiin ei luoteta, niin ihmiset ottavat helposti oikeuden omiin käsiinsä. Varkailta silvotaan sukuelimet ja heidät tapetaan. Muuan varas poltettiin bensiinillä valellun autonrenkaan sisällä. Lopputuloksena on olojen epävakaus. Kaikki pelkäävät.

Masentavinta tässä kaikessa on se, että enää ei jakseta uskoa tilanteen muuttuvan. Poliittisesta oppositiosta ei uskota löytyvän pelastusta. Monet uskovat entisten vallanpitäjien jatkavan seuraavien vaalien jälkeenkin. Ja jos nyt hajanainen ja riitaisa oppositio saisikin kootuksi voimansa ja voittaisi vaalit, ei mikään todennäköisesti kuitenkaan muuttuisi. Ainoa mahdollisuus olisi siinä, että muodostetaisiin kokonaan uusi, kolmas valtapuolue, joka voisi aloittaa puhtaalta pöydältä. Sellaista ei kuitenkaan ole näkyvissä.

Tunnetun lehtimies Joseph Hanlonin mukaan Cardoson murhan selvittäminen toimii suurennuslasina tarkasteltaessa kamppailuna Mosambikin sielusta. Tätä nykyä suurennuslasin alta ei paljastu kovin miellyttävä näky. Katso tarkemmin: mol.co.mz.master.com

Tässä perin surkeassa jutussa on – ihme kyllä – myös häivähdys romantiikkaa. On nimittäin käynyt ilmi, että Anibalzinhon vaimo on raskaana. Raskaus on siinä vaiheessa, että sen on täytynyt alkaa Anibalzinhon vankilassaoloaikana. Nyt sitten ihmetellään, kuinka se on mahdollista. Onko Anibalzinho käynyt kotilomalla? Vai onko lahjottu vartijat menemään muualle Isabel-rouvan vieraillessa vankilassa? Vai olisikohan olemassa jotain kolmatta mahdollisuutta?

Kirjoittaja on Mosambikissa oleva vapaa toimittaja