Uutinen

Vanhasen 0,7-vakuuttelu ei uponnut oppositioon

Pääministerin vakuuttelu 0,7 prosentin saavuttamisesta kehitysrahoituksessa ei uponnut oppositioon, kun eduskunta käsitteli hallitusohjelmaa. Myös vihreät ilmaisivat pettymyksensä hallituksen kirjaukseen. Muista globaalipoliittisista kysymyksistä keskusteltiin niukasti.
Pasi Nokelainen
2.5.2007

"Kehityspolitiikan tärkein tavoite on YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttaminen. Tätä tukee johdonmukaisuuden vahvistaminen eri politiikkasektoreilla ja määrärahakehityksen varmistaminen kohti YK:ssa asetettua 0,7 prosentin tavoitetta", pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) sanoi esitellessään uuden hallituksensa ohjelman eduskunnalle tiistaina 24. huhtikuuta.

Vanhanen ei maininnut sitä, että hallitus oli jättänyt ohjelmastaan pois tavoitevuoden, johon mennessä 0,7 prosenttia on määrä saavuttaa. Demarien ryhmänjohtaja Tarja Filatov pääsi näpäyttämään puhujapöntöstä, että vihreät unohtivat tavoitteensa kehitysyhteistyössä. Vihreiden eduskuntavaaliohjelmassa tavoitteeksi oli asetettu vuosi 2010.

Kristillisdemokraattien ryhmäpuheenvuorossa osansa kritiikistä sai uusi valtionvarainministeri ja kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen.

"Valtionvarainministeri Katainen vakuutti ennen vaaleja olevansa tiukasti sitoutunut siihen, että kehitysyhteistyömäärärahat nostetaan 0,7 prosentin tasoon vuoteen 2010 mennessä, ja vihreäthän olivat vielä vastauksessaan hallitustunnustelijallekin tällä linjalla. Hallituksen esityksellä ei saavuteta edes 0,55 prosentin tasoa tuohon vuoteen mennessä", totesi Päivi Räsänen.

Katainen ei vastannut kristillisten kritiikkiin, mutta vihreiden uusi ryhmänjohtaja Anni Sinnemäki sanoi puolueensa olevan pettynyt vuosiluvun puutteeseen. Sinnemäen mielestä tavoitetason määrittämiseen on syytä palata kehysriihessä. Valtiontalouden kehyksistä vuosille 2008-2011 päätetään 23. toukokuuta.

Globaalipolitiikasta ei juuri puhuttu

Kehitysyhteistyömäärärahoja lukuun ottamatta eduskunnan kolmipäiväisessä hallitusohjelmakeskustelussa ei juuri käsitelty globaalipoliittisia kysymyksiä. Esimerkiksi ihmisoikeudet esiintyivät lähinnä erilaisissa listoissa "hyvistä asioista", joita hallitus aikoo edistää.

Kukaan ei tarttunut Vanhasen mainitsemaan politiikkajohdonmukaisuuteen, vaikka siinä Suomella ja EU:lla olisi vielä paljon tekemistä. Esimerkiksi keskustelussa maatalouspolitiikasta ei mainittu EU:n vientitukien vaikutuksia kehitysmaihin.

Selvästi eniten huomiota rajat ylittävistä kysymyksistä sai turvallisuuspolitiikka, mutta kansanedustajat puhuivat myös maahanmuutosta sekä ilmastonmuutoksesta. Molemmista tosin lähinnä Suomen näkökulmasta.

Kansanvälinen ulottuvuus oli mukana esimerkiksi kokoomuksen ensimmäisen kauden kansanedustajan Sanna Perkiön puheenvuorossa. Perkiön mielestä ilmastotavoitteet pitäisi ottaa mukaan Maailman kauppajärjestön WTO:n neuvotteluihin.

"Oma arvioni on, että kehittyvät maat sitoutuisivat paremmin ilmastotavoitteisiin, jos nämä tavoitteet jouduttaisiin hyväksymään kaupan kylkiäisinä", totesi Perkiö neitsytpuheessaan. Perkiön näkemys herättänee närää WTO-kriitikoiden parissa, sillä järjestöä on jo nyt arvostelu kytkykaupoista, jotka eivät edistä kehitysmaiden etua.

Ulkopoliittisen eduskuntakeskustelun vähyyteen on tulossa muutos - ainakin jos ulkoasianvaliokunnan johtoon valittua kokoomuskonkaria Pertti Salolaista on uskominen. Entinen ulkomaankauppaministeri ja suurlähettiläs kaavaili 27. huhtikuuta puolueensa pää-äänenkannattajalle Nykypäivä-lehdelle antamassaan haastattelussa valiokunnalle hallituksen haastajan ja sparraajan roolia.

"Ei meidän ole määrä olla mikään kumileimasin, joka vain hyväksyy hallituksen esitykset. Ne arvioidaan itsenäisesti, niiden taustoja selvitetään ja kantoja voidaan tarkistaa", Salolainen suunnitteli.

Haavisto ja Kanerva sanailivat sopuisasti

Ehkä kiinnostavin sananvaihto käytiin ulkoministeri Ilkka Kanervan (kok.) ja eduskuntaan paluun tehneen vihreiden Pekka Haaviston välillä. Kanerva antoi omassa puheenvuorossaan ymmärtää, että Suomen aktiivinen osallistuminen rauhanturvatoimintaan ja sotilaalliseen kriisinhallintaan parantaa Suomen kansainvälistä mainetta tilanteessa, jossa samanlaisiin tekoihin ei ole ylletty kehitysyhteistyön puolella.

Siinä missä Suomen pitää Kanervan mukaan välttämättä arvioida asemaansa laajan turvallisuuskäsitteen kautta, ottaa hallitusohjelma Haaviston mukaan jo nyt laajan turvallisuuden lähtökohdakseen. Haavisto perusteli näkemystään sillä, että ympäristö- ja terveyskysymyksiä sekä elintasoeroja käsitellään osana turvallisuuspolitiikkaa.

Keskustelun loppupuolella Haavisto kiitteli hallitusohjelmaa, koska siinä painotetaan monenkeskisyyttä ja YK:n roolia. Toisaalta Haaviston mielestä kehitysavun tavoitevuoden jättäminen pois hallitusohjelmasta on ristiriidassa tämän peruslinjauksen kanssa.

"Se on tietysti huono uutinen kehitysmaille ja huono uutinen solidaarisuuden näkökulmasta. Mutta se on huono uutinen myös Suomelle", Haavisto totesi. Hänen mukaansa "0,7-kerhon" ulkopuolelle jääminen vähentää Suomen vaikutusmahdollisuuksia ja äänen kuuluvutta YK:ssa.

Vanhasen II hallitus sai eduskunnalta perjantaina 27. huhtikuuta ensimmäisen luottamuslauseensa äänin 115-69.